”Tunnen, näen, koen kaiken niin suuresti, että siinä on jo merkitystä elämälle tarpeeksi.” : erityisherkkyyden voimavarat ja haasteet toiminnan näkökulmasta
Pappila, Saija (2021)
Pappila, Saija
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021123190632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021123190632
Tiivistelmä
Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä temperamenttipiirrettä, johon kuuluu hienovaraisten yksityiskohtien huomaaminen ja taipumus kuormittua liiallisista ärsykkeistä. Aistitiedon monimutkainen käsittely sekä vahva reagointi tunnetiloihin kuuluu myös erityisherkkyyteen. Noin 20 % väestöstä on erityisherkkiä ja piirrettä esiintyy yhtä paljon miehissä ja naisissa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten erityisherkät ihmiset kokevat piirteen ilmenevän toiminnassaan ja millaisia keinoja heillä on elämän sujuvoittamiseksi erityisherkkyyden kanssa. Työssä perehdyttiin erityisherkkyyden teoriapohjaan ja kyselyn tekemisessä käytettiin apuna Occupational Therapy Practice Framework: Domain and Process -viitekehyksen luokittelua toiminnan osa-alueista.
Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyssä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Aineistoa luokiteltiin värikoodaamalla sekä tarkastelemalla prosenttiosuuksia. Avoimien vastausten analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen analyysi. Vapaaehtoisia vastaajia rekrytoitiin sosiaalisen median suljetun ryhmän sekä erityisherkkyydestä tietoa jakavan yhdistyksen kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 178 itsensä erityisherkäksi tunnistavaa vastaajaa. Kysely rajattiin koskemaan täysi-ikäisiä erityisherkkiä.
Erityisherkkyyden koettiin ilmenevän toiminnassa sekä haasteena että vahvuutena. Eniten erityisherkkyyden koettiin ilmenevän välilisissä päivittäisissä toiminnoissa ja vähiten oppimisessa. Erityisherkät olivat löytäneet erilaisia keinoja elämän sujuvoittamiseksi. Suurin osa keinoista liittyi toiminnan/tilanteiden ennakoimiseen ja ärsykkeiden rajaamiseen. Toiseksi suurin luokka oli rentoutumiseen ja lepoon liittyvät keinot ja kolmanneksi suurin itsetuntemuksen ja itsensä hyväksymisen keinot. Opinnäytetyössä keinot jaoteltiin kaiken kaikkiaan kuuteen eri luokkaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisherkkyys ilmenee toiminnassa monilla eri tavoilla. Suuri osa vastaajista on tottunut elämään piirteen kanssa ja kehitellyt monipuolisen keinovalikoiman elämän sujuvoittamiseksi. Vastaajat olivat kiinnostuneita jakamaan kokemuksiaan erityisherkkyydestä ja osa vastaajista
koki, että piirrettä ei ymmärretä nyky-yhteiskunnassa. Erityisherkkyydestä tarvitaan lisää tutkimusta nimenomaan sen yksilöllisen kokemisen näkökulmasta.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten erityisherkät ihmiset kokevat piirteen ilmenevän toiminnassaan ja millaisia keinoja heillä on elämän sujuvoittamiseksi erityisherkkyyden kanssa. Työssä perehdyttiin erityisherkkyyden teoriapohjaan ja kyselyn tekemisessä käytettiin apuna Occupational Therapy Practice Framework: Domain and Process -viitekehyksen luokittelua toiminnan osa-alueista.
Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyssä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Aineistoa luokiteltiin värikoodaamalla sekä tarkastelemalla prosenttiosuuksia. Avoimien vastausten analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen analyysi. Vapaaehtoisia vastaajia rekrytoitiin sosiaalisen median suljetun ryhmän sekä erityisherkkyydestä tietoa jakavan yhdistyksen kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 178 itsensä erityisherkäksi tunnistavaa vastaajaa. Kysely rajattiin koskemaan täysi-ikäisiä erityisherkkiä.
Erityisherkkyyden koettiin ilmenevän toiminnassa sekä haasteena että vahvuutena. Eniten erityisherkkyyden koettiin ilmenevän välilisissä päivittäisissä toiminnoissa ja vähiten oppimisessa. Erityisherkät olivat löytäneet erilaisia keinoja elämän sujuvoittamiseksi. Suurin osa keinoista liittyi toiminnan/tilanteiden ennakoimiseen ja ärsykkeiden rajaamiseen. Toiseksi suurin luokka oli rentoutumiseen ja lepoon liittyvät keinot ja kolmanneksi suurin itsetuntemuksen ja itsensä hyväksymisen keinot. Opinnäytetyössä keinot jaoteltiin kaiken kaikkiaan kuuteen eri luokkaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisherkkyys ilmenee toiminnassa monilla eri tavoilla. Suuri osa vastaajista on tottunut elämään piirteen kanssa ja kehitellyt monipuolisen keinovalikoiman elämän sujuvoittamiseksi. Vastaajat olivat kiinnostuneita jakamaan kokemuksiaan erityisherkkyydestä ja osa vastaajista
koki, että piirrettä ei ymmärretä nyky-yhteiskunnassa. Erityisherkkyydestä tarvitaan lisää tutkimusta nimenomaan sen yksilöllisen kokemisen näkökulmasta.
