Lapsen kielen kehitys ja kaksikielinen varhaiskasvatusympäristö

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, mitä keinoja lapsen kaksikielisyyden tukemiseen käytetään, jotta hyviä keinoja ja tapoja voidaan käyttää useammassa päiväkodissa. Tutkimuksen kohteena olevassa kaupungissa ei tätä ole tutkittu aiemmin, joten eroavaisuuksista ei ole tietoa. Tutkimuskysymykseni olivat, millä keinoilla lapsen kaksikielisyyttä tuetaan varhaiskasvatuksessa sekä miten kasvattajat kokevat kaksikielisyyden tukemisen varhaiskasvatuksessa?

Teoreettisen viitekehyksen muodostivat lapsen kielen kehitys varhaiskasvatus-ikäisenä, kielellisen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa sekä kielen kehityksen tukemisen menetelmät. Näissä kokonaisuuksissa keskityin tutkimuskysymysteni kannalta oleelliseen teoriaan, eli kaksikielisyyteen suomen ja ruotsin kielen osalta. Toteutin opinnäytetyöni laadullisena tutkimuksena. Keräsin aineiston kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin jokaiseen kaupungin päiväkotiin.

Opinnäytetyöni tuloksena sain vastauksen tutkimuskysymyksiini, sekä tietoa hyväksi todetuista työmenetelmistä kielen tukemiseen liittyen. Sain lisäksi tietoa siitä, miten ryhmäkoot sekä ryhmän kokoonpano vaikuttaa kaksikielisyyden tukemiseen. Kaikki vastaajista nostivat esiin valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman ohjausdokumenttina toiminnalle. Teoriassa kaikissa päiväkodeissa on käytössä monipuoliset menetelmät kaksikielisyyden tukemiseen, mutta käytännöt vaihtelevat. Ajan puute, sekä henkilökunnan kielitaito nousivat esiin haasteina kaksikielisyyden tukemiselle. Osa vastaajista koki myös henkilökunnan ohjausen sekä tukemisen metodien käytössä riittämättömänä. Tutkimustulokseni sekä keräämäni hyväksi todetut työmenetelmät jaetaan päiväkodeille, jotta he voivat hyödyntää tuloksia kaikissa päiväkodeissa.