Ensihoidon kiireettömien potilaiden palveluntarpeet
Takalo, Piia; Ronkainen, Ritva; Hanhela, Mari (2022)
Takalo, Piia
Ronkainen, Ritva
Hanhela, Mari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201261680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201261680
Tiivistelmä
Ensihoitopalvelun tehtävämäärät ovat lisääntyneet Suomessa viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Tehtävämäärän kasvun jatkuessa ensihoitopalveluun on alettu etsiä uusia keinoja tehtävämäärien kasvun hillitsemiseksi. Kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluita tulisi kehittää ja vahvistaa asiakkaiden palveluntarpeisiin vastaten. Useissa tilanteissa potilas kaipaa vain neuvoja tai tukea omalle arviolleen omasta hoidontarpeestaan. Ensihoitopalvelua ja moniammatillisia päivystyksellisiä kotiin vietäviä palveluita kehitetään ympäri Suomea. Hoidon tarpeen arviointia kehittämällä pystytään parantamaan potilaiden saamaa palvelua, vähennetään ensihoidon ja päivystyksen potilasmääriä sekä ohjataan akuuttihoidon piirin kuulumattomat asiakkaat oikeaan hoitopaikkaan.
Tämän YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia palveluiden tarpeita ensihoitopalvelun kiireettömillä potilailla on Oulun kaupungin alueella ensihoitajan arvioimana. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ensihoidon kiireettömien potilaiden kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluita ja hoitoonohjausta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä POPsote ensihoidon rakennehankkeen kanssa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelussa sähköisen webropol-kyselyn muodossa kesä- ja heinäkuussa 2021 Oulun kaupungin alueen kiireettömistä ensihoitotehtävistä (D-kiireellisyysluokka) ensihoitotehtävistä ensihoitajien arvioimana.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kiireettömistä ensihoitotehtävistä noin puolessa olisi perinteisen kahden ensihoitajan yksikön suorittaman ensihoitotehtävän sijaan voitu hyödyntää muita palveluita ja ensihoito ei ollut tarkoituksenmukaisin palvelu potilaalle. Muita todennäköisesti potilaalle tarkoituksenmukaisempia palveluita olivat esimerkiksi hätäpuhelun jälkeen puhelimitse tehtävä terveydenhuollon ammattilaisen tekemä hoidon tarpeen arviointi ja palveluneuvonta, kotisairaanhoidon käynti, yhden ensihoitajan yksikön käynti, kiireetön lääkäriaika omalle terveysasemalle, kotihoidon tai kotipalvelun käynti, sosiaalipalvelut, psykiatrisen sairaanhoitajan kontakti tai hakeutuminen omin kyydein päivystävän lääkärin vastaanotolle. Päivystysapu 116117 palvelun hoidon tarpeen arviointia ja neuvontaa ei tutkimuksen aikana juurikaan ollut hyödynnetty ennen soittoa hätäkeskukseen.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää ensihoidon kiireettömien potilaiden palveluita ja palvelunohjausta kehitettäessä ja siten mahdollisesti vähentää tulevaisuudessa ensihoidon ja päivystyksen potilasmääriä ja ensihoidon tarpeettomia kuljetuksia. Tietoa voidaan käyttää kehitettäessä ensihoitopalvelun sisältöä hätäkeskuksen riskinarvion perusteella kiireettömiksi arvioiduilla ensihoitotehtävillä sekä kehitettäessä muita päivystyksellisiä kotiin vietäviä palveluita.
Tämän YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia palveluiden tarpeita ensihoitopalvelun kiireettömillä potilailla on Oulun kaupungin alueella ensihoitajan arvioimana. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ensihoidon kiireettömien potilaiden kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluita ja hoitoonohjausta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä POPsote ensihoidon rakennehankkeen kanssa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelussa sähköisen webropol-kyselyn muodossa kesä- ja heinäkuussa 2021 Oulun kaupungin alueen kiireettömistä ensihoitotehtävistä (D-kiireellisyysluokka) ensihoitotehtävistä ensihoitajien arvioimana.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kiireettömistä ensihoitotehtävistä noin puolessa olisi perinteisen kahden ensihoitajan yksikön suorittaman ensihoitotehtävän sijaan voitu hyödyntää muita palveluita ja ensihoito ei ollut tarkoituksenmukaisin palvelu potilaalle. Muita todennäköisesti potilaalle tarkoituksenmukaisempia palveluita olivat esimerkiksi hätäpuhelun jälkeen puhelimitse tehtävä terveydenhuollon ammattilaisen tekemä hoidon tarpeen arviointi ja palveluneuvonta, kotisairaanhoidon käynti, yhden ensihoitajan yksikön käynti, kiireetön lääkäriaika omalle terveysasemalle, kotihoidon tai kotipalvelun käynti, sosiaalipalvelut, psykiatrisen sairaanhoitajan kontakti tai hakeutuminen omin kyydein päivystävän lääkärin vastaanotolle. Päivystysapu 116117 palvelun hoidon tarpeen arviointia ja neuvontaa ei tutkimuksen aikana juurikaan ollut hyödynnetty ennen soittoa hätäkeskukseen.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää ensihoidon kiireettömien potilaiden palveluita ja palvelunohjausta kehitettäessä ja siten mahdollisesti vähentää tulevaisuudessa ensihoidon ja päivystyksen potilasmääriä ja ensihoidon tarpeettomia kuljetuksia. Tietoa voidaan käyttää kehitettäessä ensihoitopalvelun sisältöä hätäkeskuksen riskinarvion perusteella kiireettömiksi arvioiduilla ensihoitotehtävillä sekä kehitettäessä muita päivystyksellisiä kotiin vietäviä palveluita.