Tunnejohtamisen nykytila organisaatiossa
Koivusaari, Toni; Myllymäki, Petteri (2021)
Koivusaari, Toni
Myllymäki, Petteri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201271713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201271713
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajayrityksessä vallitsevan tunnejohtamisen nykytila. Tutkimuksen tutkimusongelma oli, miten yhtiössä työskentelevät työntekijät kokivat tunnejohtamisen nykytilan organisaatiossaan ja miten he kokivat tunnejohtamisen näkyvän lähiesihenkilöidensä työssä. Tutkimuksen tutkimuskysymys oli ”Millainen on tunnejohtamisen nykytila organisaatiossa?” Tutkimusky-symyksen perustaksi asetettiin kolme hypoteesia, joiden avulla pyrittiin saamaan vastaus tutkimuskysymykseen.
Tutkimuksen muoto oli määrällinen kyselytutkimus, joka toteutettiin organisaatiossa ennalta määritellyille asematasoille. Kyselytutkimus laadittiin Google Formsin avulla ja se lähetettiin sähköpostitse. Kyselylomake muotoiltiin niin, että vastausten avulla pystyttiin vastaamaan asetettuihin hypoteeseihin. Kysymykset liittyivät hypoteesien muuttujiin vaikuttaviin tekijöihin, kuten työmotivaatioon ja lähiesihenkilön läsnäoloon. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin näihin vaikuttavia tekijöitä, joita kyselyssä kartoitettiin avoimien kysymysten avulla. Suurimpaan osaan kysymyksistä määriteltiin kuitenkin vastausvaihtoehdot käyttäen Likertin asteikkoa.
Tutkimuksen tuloksena voidaan tulkita, että tunnejohtaminen tunnistettiin osaksi päivittäistä johtamista organisaatiossa ja että tunteet kuuluivat työpaikalle. Motivaation ja tunteen siitä, että työkuorma oli sopiva, välille löydettiin vastausten perusteella yhteys. Arvostus ja saatu palaute kokeneemmilta työntekijöiltä koettiin vastauksissa erityisen tärkeäksi, varsinkin palautteen antamisessa oli kehitettävää. Erityisesti kokeneempien ja toimeksiantovastuullisten palautteen anto koettiin yhdeksi työmotivaatioon positiivisesti vaikuttavaksi tekijäksi ja sen huomattiin vaikuttavan myös työntekijän kokemaan arvostuksen tunteeseen. Lisäksi havaittiin, että liian vähäinen esihenkilön kanssa käytetty aika voi luoda haasteita yksilön kehittymiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.
Tutkimuksen mukaan voidaan todeta, että tunnejohtamisen nykytila organisaatiossa on olemassa, jolla tarkoitetaan, että pienillä muutoksilla organisaatio pystyisi parantamaan tunneälykkään johtamisen tasoa. Tutkimuksessa kehotettiin implementoimaan tietyn asematason koulutuksiin osuus tunneälykkäästä johtamisesta, jolla tunnejohtamisen nykytilaa organisaatiossa voidaan parantaa.
Tutkimuksen muoto oli määrällinen kyselytutkimus, joka toteutettiin organisaatiossa ennalta määritellyille asematasoille. Kyselytutkimus laadittiin Google Formsin avulla ja se lähetettiin sähköpostitse. Kyselylomake muotoiltiin niin, että vastausten avulla pystyttiin vastaamaan asetettuihin hypoteeseihin. Kysymykset liittyivät hypoteesien muuttujiin vaikuttaviin tekijöihin, kuten työmotivaatioon ja lähiesihenkilön läsnäoloon. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin näihin vaikuttavia tekijöitä, joita kyselyssä kartoitettiin avoimien kysymysten avulla. Suurimpaan osaan kysymyksistä määriteltiin kuitenkin vastausvaihtoehdot käyttäen Likertin asteikkoa.
Tutkimuksen tuloksena voidaan tulkita, että tunnejohtaminen tunnistettiin osaksi päivittäistä johtamista organisaatiossa ja että tunteet kuuluivat työpaikalle. Motivaation ja tunteen siitä, että työkuorma oli sopiva, välille löydettiin vastausten perusteella yhteys. Arvostus ja saatu palaute kokeneemmilta työntekijöiltä koettiin vastauksissa erityisen tärkeäksi, varsinkin palautteen antamisessa oli kehitettävää. Erityisesti kokeneempien ja toimeksiantovastuullisten palautteen anto koettiin yhdeksi työmotivaatioon positiivisesti vaikuttavaksi tekijäksi ja sen huomattiin vaikuttavan myös työntekijän kokemaan arvostuksen tunteeseen. Lisäksi havaittiin, että liian vähäinen esihenkilön kanssa käytetty aika voi luoda haasteita yksilön kehittymiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.
Tutkimuksen mukaan voidaan todeta, että tunnejohtamisen nykytila organisaatiossa on olemassa, jolla tarkoitetaan, että pienillä muutoksilla organisaatio pystyisi parantamaan tunneälykkään johtamisen tasoa. Tutkimuksessa kehotettiin implementoimaan tietyn asematason koulutuksiin osuus tunneälykkäästä johtamisesta, jolla tunnejohtamisen nykytilaa organisaatiossa voidaan parantaa.