Koronarokotteita käsittelevien uutisten otsikoiden eroja kaupallisessa ja ei-kaupallisessa mediassa: tarkastelussa sivustojen yle.fi ja is.fi uutisotsikot
Salomäki, Nelli (2022)
Salomäki, Nelli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042097
Tiivistelmä
Tutkielmassani vertailen koronarokotteita käsittelevien uutisten otsikoiden eroja kaupallisessa ja ei-kaupallisessa mediassa. Kaupallista mediaa tutkielmassani edustaa Ilta-Sanomien uutissivusto is.fi. Ei-kaupallista mediaa tutkielmassani edustaa Ylen uutissivusto yle.fi. Tarkastelun kohteena on kaikki syyskuun 2021 aikana julkaistut koronarokotteisiin liittyvät uutisotsikot. Tavoitteenani oli selvittää, kumpi media julkaisee enemmän aiheeseen liittyviä uutisia. Tarkastelin myös sitä, sisältävätkö kaupallisen median otsikot enemmän retorisia keinoja kuin ei-kaupallisen median otsikot ja
ovatko käytetyt keinot radikaalimpia.
Tietoperustassa avaan tutkielmani ymmärtämisen kannalta oleellisia käsitteitä ja esittelen aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia. Käytin tutkimusmenetelminäni määrällistä sisällönanalyysia, kehysanalyysia ja retorista analyysia. Keräsin tutkittavan aineiston molempien medioiden omista uutisarkistoista. Rajasin pois Ylen julkaisemat paikallisuutiset ja tutkin molemmilta medioilta ainoastaan valtakunnallisen tason uutisia. Tutkittava aineisto koostuu 48:sta Ylen julkaisemasta otsikosta
ja 33:sta Ilta-Sanomien julkaisemasta otsikosta.
Sain selville, että Yle julkaisi tarkasteltavan ajanjakson aikana enemmän uutisia kuin Ilta-Sanomat, joka myös käytti enemmän retorisia keinoja kuin Yle. Tutkielmani perusteella Ilta-Sanomien retoriset keinot olivat myös selkeämmin vaikuttamaan pyrkiviä kuin Ylen käyttämät retoriset keinot. Tulosten perusteella voin sanoa, että kaupallinen media pyrkii otsikoimaan uutisensa huomiota herättävämmin kuin ei-kaupallinen media. Havaintojeni perusteella kaupallinen media käyttää otsikoinneissaan enemmän myös klikkiotsikon tunnusmerkit täyttävää otsikointityyliä. Ylen otsikointityyli on asiallisempaa, eivätkä sen otsikot sisällä klikkiotsikoille tunnusomaisia piirteitä.
Peruskoulussa voitaisiin hyödyntää tutkielmaani medialukutaidon opetuksessa. Lisäksi tutkielmaani voisi hyödyntää uutistoimituksissa, sillä tutkimukseni voisi antaa uusia näkökulmia otsikointiin. Yksittäiset journalistit voisivat myös hyötyä tutkielmastani, koska se laittaa varmasti kokeneetkin ammattilaiset miettimään omia toimintatapojaan otsikoinnin suhteen. Oman toiminnan tarkastelu saattaa saada aikaan oivalluksia, joiden myötä vanhojen toimintatapojen tilalle tulee uusia ja
parempia toimintatapoja
ovatko käytetyt keinot radikaalimpia.
Tietoperustassa avaan tutkielmani ymmärtämisen kannalta oleellisia käsitteitä ja esittelen aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia. Käytin tutkimusmenetelminäni määrällistä sisällönanalyysia, kehysanalyysia ja retorista analyysia. Keräsin tutkittavan aineiston molempien medioiden omista uutisarkistoista. Rajasin pois Ylen julkaisemat paikallisuutiset ja tutkin molemmilta medioilta ainoastaan valtakunnallisen tason uutisia. Tutkittava aineisto koostuu 48:sta Ylen julkaisemasta otsikosta
ja 33:sta Ilta-Sanomien julkaisemasta otsikosta.
Sain selville, että Yle julkaisi tarkasteltavan ajanjakson aikana enemmän uutisia kuin Ilta-Sanomat, joka myös käytti enemmän retorisia keinoja kuin Yle. Tutkielmani perusteella Ilta-Sanomien retoriset keinot olivat myös selkeämmin vaikuttamaan pyrkiviä kuin Ylen käyttämät retoriset keinot. Tulosten perusteella voin sanoa, että kaupallinen media pyrkii otsikoimaan uutisensa huomiota herättävämmin kuin ei-kaupallinen media. Havaintojeni perusteella kaupallinen media käyttää otsikoinneissaan enemmän myös klikkiotsikon tunnusmerkit täyttävää otsikointityyliä. Ylen otsikointityyli on asiallisempaa, eivätkä sen otsikot sisällä klikkiotsikoille tunnusomaisia piirteitä.
Peruskoulussa voitaisiin hyödyntää tutkielmaani medialukutaidon opetuksessa. Lisäksi tutkielmaani voisi hyödyntää uutistoimituksissa, sillä tutkimukseni voisi antaa uusia näkökulmia otsikointiin. Yksittäiset journalistit voisivat myös hyötyä tutkielmastani, koska se laittaa varmasti kokeneetkin ammattilaiset miettimään omia toimintatapojaan otsikoinnin suhteen. Oman toiminnan tarkastelu saattaa saada aikaan oivalluksia, joiden myötä vanhojen toimintatapojen tilalle tulee uusia ja
parempia toimintatapoja