Palautteen vaikutus työn merkityksellisyyden kokemukseen : Jämsän kaupungin työntekijöiden kokemana
Kokko, Pauliina (2022)
Kokko, Pauliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202102305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202102305
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä työn merkityksellisyys tarkoittaa Jämsän kaupungin työntekijöille ja pystytäänkö siihen vaikuttamaan palautteen keinoin. Tutkimuksella haluttiin myös saada selville kokemusperäistä tietoa Jämsän kaupungin työntekijöiltä, jota esihenkilöt pystyisivät omassa työssään hyödyntämään. Tutkimus toteutettiin esimiestyön sekä johtamisen näkökulmasta. Työn toimeksiantajana oli Jämsän kaupunki.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua puolistrukturoiduin kysymyksin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Jämsän kaupungin työntekijää, jotka eivät työskennelleet esihenkilörooleissa. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla ja se liitettiin teoriaan teoriasidonnaisella tutkimustavalla. Teoriasidonnaisen tutkimustavalla aineistosta pyrittiin löytämään vahvistusta esitetylle teoreettiselle taustalle.
Haastatteluissa nousi esiin kolme teemaa – esimiehen läsnäolo ja kiinnostus, esimiehen tuki sekä esimiehen saavutettavuus. Tutkimustulosten mukaan esimiehen toiminnalla ja johtamisella koettiin olevan suurikin vaikutus työntekijän hyvinvoinnille. Palautteen saaminen koettiin tärkeäksi ja sitä toivottiin enemmän. Työn merkityksellisyyden kokemus oli jokaisella haastatellulla erilainen ja sen kokemus oli vaihteleva työuran aikana. Esimiehen palautteella koettiin olevan vaikutusta työn merkityksellisyyden kokemukseen ja sen merkitys korostui huonosti annetun palautteen yhteydessä. Tuloksissa nousi esiin myös kehityskeskustelujen laatu ja se, ettei niitä koeta kovin hyödylliseksi nykyisessä muodossaan.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että haastattelujen kautta saatu tieto vahvisti aiempia teorioita. Tutkimustuloksien mukaan työhyvinvointi, palaute ja työn merkityksellisyys nivoutuivat yhteen. Hyvällä johtamisella nähtiin olevan selkeä yhteys työhyvinvointiin ja palaute johtamisen välineenä koettiin vaikuttavan ensisijaisesti työhyvinvointiin, vaikkakin sillä koettiin olevan vaikutusta myös työn merkityksellisyyden kokemukseen. Vaikka työn merkityksellisyys koettiin tärkeäksi, vastaukset aiheesta liittyivät pääosin työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Toimeksiantajalle esitettiin kehittämiskohteiksi kehityskeskustelujen muokkaamista työntekijöiden kanssa yhteistyössä sekä säännöllisten, viidentoistaminuutin palautekeskustelujen käyttöönottoa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua puolistrukturoiduin kysymyksin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Jämsän kaupungin työntekijää, jotka eivät työskennelleet esihenkilörooleissa. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla ja se liitettiin teoriaan teoriasidonnaisella tutkimustavalla. Teoriasidonnaisen tutkimustavalla aineistosta pyrittiin löytämään vahvistusta esitetylle teoreettiselle taustalle.
Haastatteluissa nousi esiin kolme teemaa – esimiehen läsnäolo ja kiinnostus, esimiehen tuki sekä esimiehen saavutettavuus. Tutkimustulosten mukaan esimiehen toiminnalla ja johtamisella koettiin olevan suurikin vaikutus työntekijän hyvinvoinnille. Palautteen saaminen koettiin tärkeäksi ja sitä toivottiin enemmän. Työn merkityksellisyyden kokemus oli jokaisella haastatellulla erilainen ja sen kokemus oli vaihteleva työuran aikana. Esimiehen palautteella koettiin olevan vaikutusta työn merkityksellisyyden kokemukseen ja sen merkitys korostui huonosti annetun palautteen yhteydessä. Tuloksissa nousi esiin myös kehityskeskustelujen laatu ja se, ettei niitä koeta kovin hyödylliseksi nykyisessä muodossaan.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että haastattelujen kautta saatu tieto vahvisti aiempia teorioita. Tutkimustuloksien mukaan työhyvinvointi, palaute ja työn merkityksellisyys nivoutuivat yhteen. Hyvällä johtamisella nähtiin olevan selkeä yhteys työhyvinvointiin ja palaute johtamisen välineenä koettiin vaikuttavan ensisijaisesti työhyvinvointiin, vaikkakin sillä koettiin olevan vaikutusta myös työn merkityksellisyyden kokemukseen. Vaikka työn merkityksellisyys koettiin tärkeäksi, vastaukset aiheesta liittyivät pääosin työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Toimeksiantajalle esitettiin kehittämiskohteiksi kehityskeskustelujen muokkaamista työntekijöiden kanssa yhteistyössä sekä säännöllisten, viidentoistaminuutin palautekeskustelujen käyttöönottoa.