Lääkinnällinen pelastustoiminta merellisessä suuronnettomuudessa : lääkintäjohtajan toiminta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella lääkintäjohtajan ja muun pelastustoiminnan välistä viranomaisviestintää, johtamista ja yhteistyötä, sekä kartoittaa ongelmakohtia ja erilaisia ongelmanratkaisukeinoja merellisessä suuronnettomuudessa. Tarkastelun pohjana toimii Pärnäisten merialueella 17.4.2013 pidetty OTTO–suuronnettomuusharjoitus. Harjoituksesta kerättyä materiaali analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analysoitava materiaali koostuu lääkintäjohtajan kirjanpitovälineistä, harjoituksessa toimineiden henkilöiden ja organisaatioiden antamista palautteista sekä nauhoitetusta viranomaisviestinnästä.

Lääkintäjohtaja on henkilö, joka vastaa onnettomuuden lääkinnällisestä pelastustoiminnasta ja on osa onnettomuuden johtoelintä. Hän toimii pelastustoiminnan johtajan alaisuudessa. Lääkinnällinen pelastustoiminta määritellään tässä opinnäytetyössä kiireellisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoidoksi, johon kuuluu iso osa potilaan hoitoketjua, joka alkaa jo kentällä ja päättyy sairaalaan. Suomen onnettomuustutkintalaki määrittelee suuronnettomuuden sellaiseksi onnettomuudeksi, jota on vahinkojen määrän ja onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Suomen terveydenhuollossa suuronnettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa normaali toiminta ja resurssit eivät riitä tilanteen hallitsemiseksi. Tässä opinnäytetyössä merellinen suuronnettomuus tapahtuu merialueella, jossa Suomella on velvollisuus toimia meripelastuksessa. Suomessa meripelastuksen johtavana viranomaisena toimii Rajavartiolaitos.

Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että lääkintäjohtajan toiminta oli onnistunutta ja varsinaisia ongelmia lääkinnällisen sektorin johtamisessa ei havaittu. Erityisesti yleinen onnettomuustilanteen johtaminen koettiin hyväksi ja lääkintäjohtajan tehtävät olivat hyvin tiedossa. Kehittämiskohteita lääkintäjohtajan toiminnassa havaittiin pitkälti viestintään liittyvissä asioissa. Lääkintäjohtajan radioviestintää tulisi selkeyttää ja yleistä lääkinnällisen radioviestinnän kulkua tiivistää. Huomiota tulisi kiinnittää myös lääkintäjohtajan kirjanpidon apuvälineiden käyttöön. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lääkintäjohtajan toiminnan kehittämisessä.

Opinnäytetyö sisältyy AMOVIRKE -projektiin, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää ensi- ja akuuttihoidon ammatillista osaamista ja viranomaisyhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valmis työ tulee olemaan saatavilla sekä Turun Ammattikorkeakoulun kirjastossa Ruiskadun toimipisteessä että Theseus–tietokannassa.

The goal of this thesis is to analyze leadership, communication and cooperation between the medical emergency team leader and rest of the emergency services in maritime disasters. The goal is also to review problems and different problem solving methods. The analysis is based on the "OTTO" -disaster simulation held on the 17th of April 2013 in the waters of Pärnäinen. The material gather in the simulation will be analyzed by using theory based content analysis method. The material consists of the feedback given by the participants of the simulation, recorded radio communications and the medical team leader's notes.

Medical team leader is the person in charge of the medical emergency services and is part of the management in charge of the whole disaster rescue effort. He or she works under the leader of the entire emergency services in a disaster. The medical emergency services are defined in this thesis as the treatment of a patient with acute sickness or injury. This is part of the chain of treatment which begins outside hospital and ends inside a hospital. The Finnish law regarding disaster research defines disaster as event which can be considered severe based on the casualties and nature of such event. In Finnish healthcare system any event that cannot be managed with normal resources and actions is to be considered as a disaster. In this thesis maritime disaster occurs in territorial waters where Finland is obligated to assist in search and rescue services. In Finland the organization in charge of search and rescue services is the Finnish Border Guard.

The results show that the medical team leader’s work was successful and no real problems were found regarding the management of the medical service sector. Especially the general management of the disaster scene itself was found good and the leader’s tasks were well acknowledged. The targets of future improvement were mainly those considering communications. The medical team leader’s radio communications should be made clearer and the general radio communication should be compressed. Also the team leader’s note tools should also be reviewed. The results of this thesis can be used to benefit the future research and development in the medical team leader’s work.

This thesis is part of the AMOVIRKE -project which aims to develop professional emergency and acute care nursing as well as cooperation between different operators. Once published this thesis will be available in the Ruiskatu facility library of Turku University of Applied Sciences as well as in the Theseus -database.