Espoon kaupungin liikuntapaikkahoitajien työnkierto - projekti

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on Espoon kaupungin liikuntapaikanhoitajien työnkiero – projekti. Projektin tavoitteena on viedä läpi yhteisin säännöin toteutettu työnkierto ja sen kautta kehittää liikuntapaikanhoitajien osaamista sekä lisätä esimiesten mahdollisuuksia henkilöstöresurssien tasaamisessa. Projektin jatkokehittämisen ja erityisesti opinnäytetyön osalta tavoitteena on kerätä esimiehiltä tietoa työnkierron onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Projekti lähti käyntiin vuoden 2010 syksyllä suunnitteluvaiheella ja itse työnkiertoa toteutettiin yhteisin pelisäännöin vuoden 2011 aikana. Työnkiertoon osallistui määritellyin kriteerein tuona aikana 32 liikuntapaikanhoitajaa viidestäkymmenestä, joten tältä osin tavoitteeseen päästiin. Esimieshaastatteluissa haastateltiin kaikki 9 liikuntapaikkamestaria talven 2013 aikana. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että työnkierto koettiin onnistuneena ja se tuotti haluttua vaikutusta henkilöstöresurssien tasaamisen mahdollisuuksiin. Esimiesten mukaan työnkierto lisäsi henkilöstön valmiuksia siirtyä liikuntapaikasta toiseen ja tätä kautta lähteä sijaistamaan toista työntekijää. Tämä antoi esimiehille avaimia henkilöstöjärjestelyiden osalta. Tulevaisuudessa liikuntapaikanhoitaja nähdään liikuntapaikkojen moniosaajana. Tästä syystäkin on keskeistä jatkaa työnkierron toteuttamista suunnitelmallisesti myös tästä eteenpäin. Työnkiertoa on myös syytä monipuolistaa koskemaan uusia työtehtäviä ja liikuntapaikkoja sekä jatkossa miettiä mahdollisuuksia palkitsemisen osalta.

The aim of this study is to develop a job rotation plan for Espoo City sport facility caretakers. The purpose is to give to the employees a possibility to develop himself and deepen his expertise. Also the purpose is to give tools to immediate superiors for human resources management. Purpose of this study is also to collect information from immediate supervisors on success and development needs. The project started in the autumn 2010 and job rotation was carried out during the year 2011. 32 employees out of 50 switched tasks and working places above-mentioned time, so the purpose target was achieved. All 9 immediate supervisors were interviewed during the winter of 2013 and the project was finished then. The results showed that attitudes towards job rotation were very positive. It was also noticed that as the result of job rotation, employees were much more ready to change from one place to another and to help each other. Also, immediate supervisors have now better possibilities to arrange personnel and thus even out resources. In the future, sport facility caretaker will be seen as a multi-tasker. That is why it is important to make job rotation a permanent method. It is also important to expand rotation so that employees can do diverse tasks and visit new sport facilities. Also the key point is that there could be a possibility to reward an employee who deepens his expertise through job rotation.