Terveydenhoitajien kokemat valmiudet seurata hedelmöityshoidoilla alkaneita raskauksia

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien kokemuksia omista valmiuksistaan kohdata työssään asiakkaita, joiden raskaus on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla. Opinnäytetyössä keskityttiin selvittämään, millaisina terveydenhoitajat kokivat omat tiedolliset ja taidolliset valmiutensa, ja miten he kokivat niitä voitavan kehittää. Tutkimusongelma oli lähtöisin Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikalta ja otantajoukko koostui näin ollen Oulun kaupungin äitiysneuvoloiden työntekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin lisäksi sitä, millaista lisätietoa tai lisäkoulutusta terveydenhoitajat toivoisivat saavansa ja miten Väestöliiton ja Oulun kaupungin äitiysneuvoloiden välistä yhteistyötä toivottaisiin jatkossa kehitettävän. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä toimi kyselylomake, jonka kysymykset suunniteltiin yhteistyössä Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikan kanssa. Kyselylomake sisälsi myös muutaman avoimen kysymyksen, jossa vastaajat saivat omin sanoin kuvailla kokemuksiaan. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimien kysymysten vastaukset litteroitiin. Opinnäytetyön tuloksista voitiin päätellä, että hedelmöityshoidoilla alkaneita raskauksia seurataan äitiysneuvoloissa samalla tavalla kuin luonnollisesti alkaneita raskauksia, mutta huomiota kiinnitettiin odottavien äitien psyykkiseen jaksamiseen sekä pelon, jännityksen ja epävarmuuden tunteisiin. Terveydenhoitajat kokivat valmiutensa pääsääntöisesti hyvinä ja kohtalaisina, mutta toivoivat lisäkoulutusta ja lisätietoa niin hedelmöityshoidoista kuin niistä alkaneiden raskauksien seurannastakin. Jatkossa olisi hyödyllistä tarjota äitiysneuvoloiden työntekijöille lisätietoa ja lisäkoulutusta hedelmöityshoidoilla alkaneiden raskauksien seurantaan, ja tämän jälkeen tutkia heidän kokemiaan valmiuksia uudestaan. Raskauden seurantaa voisi tutkia myös asiakkaiden näkökulmasta, eli sitä miten hedelmöityshoidoissa käyneet kokevat raskauttaan seurattavan.

The purpose of this thesis was to identify the experiences, public health nurses in maternity clinics have of their abilities to monitor pregnancies that have been conceived through infertility treatments. The focus was to find out how the public health nurses experienced their own professional knowledge and skills and how they wished their skills to be developed. The theme for this study came from the fertility clinic of Väestöliitto (Family federation) in Oulu and the target group was the nurses in maternity clinics in Oulu. One of the purposes was also to find out what kind of further education the nurses wished for be provided and what kind of cooperation they hoped would be developed between the maternity clinics in Oulu and Väestöliitto. The material for this thesis was collected using a questionnaire which is one method of a quantitative research. The questions were planned together with the Väestöliitto fertility clinic in Oulu. A few open questions were included to provide qualitative information. The results were analyzed using SPSS-program and the open answers were transcribed. Based on the results the conclusion can be drawn that pregnancies that have been conceived through infertility treatments are monitored in the same way than pregnancies conceived naturally. However, the public health nurses are giving more attention to the women's mental condition and emotions like fear, stress and insecurity. The results show that the public health nurses experienced their skills mainly as good or moderate, but still wished for further training about maternity care after infertility-treatments. The public health nurses in maternity clinics seemed to wish for some further training about infertility treatments and maternity care after the treatments. In the future it would be beneficial to study how the public health nurses experience their skills to monitor the pregnancies after more training. Also it could be useful to study maternity care from the client's point of view.