Juoksijoiden nestetila ja sen muutokset erilaisten kestävyystyyppisten harjoitusten yhteydessä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kestävyysjuoksijoiden nestetilaa ja sen muutoksia erilaisten kestävyysjuoksuharjoitusten yhteydessä. Nestetila vaikuttaa suoraan suorituskyvyn ylläpitämiseen ja näin ollen se on tärkeä tutkimuskohde.

Tutkimukseen osallistui Suomessa kymmenen nuorten maajoukkueeseen kuuluvaa suomalaista kestävyysjuoksijaa, joista neljä oli miehiä ja kuusi naisia sekä Keniassa kymmenen kansainvälisen tason kenialaista kestävyysjuoksijaa, joista kaikki olivat miehiä. Nuorilla nestetilatutkimus toteutettiin maajoukkueen viikonlopun pituisella harjoitusleirillä Vierumäellä keväällä 2009. Harjoitusleirin ensimmäisen päivän harjoitus oli kovatehoinen matkavauhtiharjoitus ja toisen päivän harjoitus matalatehoinen pitkäaikaisen kestävyyden harjoitus. Kestävyysjuoksijoilta mitattiin molemmilta harjoituspäiviltä nestetilan arvioimiseksi virtsan ominaispaino ja kehon paino ennen aamupalaa ja päivän ensimmäistä harjoitusta sekä välittömästi harjoituksen jälkeen. Lisäksi kestävyysjuoksijat täyttivät nestepäiväkirjaa, jolla kartoitettiin nautittujen nesteiden kellonaikaa, määrää ja laatua. Kenialaisten nestetilaa arvioitiin samoilla menetelmillä kuin nuorilla juoksijoilla. Kenialaisten suorittama harjoitus oli 30 kilometrin testijuoksu.

Nuorten maajoukkuejuoksijoiden kehon painon muutos ensimmäisen kovatehoisen matkavauhtiharjoituksen aikana oli keskimäärin -0,86 % (p= 0,023). Toisen päivän matalatehoisen pitkäaikasen kestävyysharjoituksen aikana painon muutos oli keskimäärin -0,61 % (p= 0,036). Virtsan ominaispainon muutos ensimmäisen harjoituksen aikana oli -0,008 yksikköä (p= 0,005). Toisen harjoituksen aikana virtsan ominaispainon muutos oli -0,013 yksikköä (p= 0,025). Nuoret kestävyysjuoksijat nauttivat nesteitä keskimäärin noin 3 ± 0,8 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Enemmän vettä ja mehua nauttineilla (≥ 1,35 litraa ja ≥ 1 litraa, mainitussa järjestyksessä) juoksijoilla kehon paino laski merkittävästi (p= 0,034 ja p= 0,026, mainitussa järjestyksessä) matalatehoisen pitkäaikaisen kestävyysharjoituksen aikana. Vähemmän vettä tai mehua nauttineilla (≤ 1 ja ≤ 0,6 litraa, mainitussa järjestyksessä) ei tapahtunut muutosta virtsan ominaispainossa tai kehon painossa Kenialaisten kehon painon muutos 30 kilometrin testijuoksun aikana oli keskimäärin -3,65 % (p < 0,001). Ennen suorituksia kenialaiset olivat nesteytyneemmässä kunnossa kuin suomalaiset juoksijat.

Kehon painon ja virtsan ominaispainon perusteella voidaan todeta, ettei nuorilla kestävyysjuoksijoilla tapahtunut suorituskykyä heikentäviä muutoksia nestetilassa viikonloppuleirin aikana. Kenialaisten nestetilan muutokset taas olivat merkittävästi suorituskykyä heikentäviä. Enemmän vettä ja mehua nauttineilla nuorilla juoksijoilla kehon paino laski merkittävästi. Voidaan todeta, että enemmän nestettä nauttineilla oli enemmän kulutettavaa. Nuorten juoksijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota nesteytykseen.

This Bachelor’s thesis examines the state of hydration for endurance runners. The aim of the study was to determine the state of hydration and its changes for endurance runners between different types of endurance training sessions. The state of hydration affects the athlete’s per-formance and therefore this study is relevant.

The target groups consisted of ten young 19 ± 1- year-old Finnish competitive and ten elite adults Kenyan competitive endurance runners. Data for this study was collected over a week-end camp in Vierumäki, Finland, in the spring of 2009. The Finnish subjects’ completed two training sessions in two days. The first session consisted of high intense endurance training. The second session focused on low intense long duration running. Hydration status was as-sessed before the first practice and directly after the training sessions on both days. In addition subjects’ completed a survey about the fluids they ingested during the weekend. The survey determined the type of fluid ingested the amount of the fluid and the time consumed. Kenyan competitive endurance runners’ state of hydration was measured with the same methods as young Finnish competitive endurance runners. Kenyan endurance runners completed high intense 30 kilometers long duration running test.

During the first training session an average body weight loss was -0.86% (p= 0,023) and in the second training session the average was -0.61% (p= 0,036). According to these averages there was no significant decrease in body weight that did affect the athlete’s performance during the two days training. The average changes in the urine specific gravity during the first training session was -0,008 (p= 0,005) and during the second training session -0,013 (p= 0,025). Ac-cording to the survey subjects’ completed the average fluids ingested was 3 ± 0, 8 liters per day. Subjects’ that ingested more water and juice (≥1, 35 liters and ≥1 liters, respectively) had body weight decreased significantly (p= 0,026 and p= 0,034, respectively) during the second training session. Subjects’ that ingested less water and juice (≤ 1 and ≤ 0, 6 liters, respectively) had no significant changes in their urine specific gravity or body weight. Kenyan runners’ av-erage body weight loss during the test run was significant 3.65% (p < 0,001).

The results of this study show that there were no significant changes in the hydration status that did affect the athlete’s performance during the two days training on young competitive endurance runners between different training sessions. Kenyan endurance runners had signifi-cant changes in body weight that did affect athlete’s performance. It was significant for the body weight loss what type or how much fluid was consumed. The findings indicate that young competitive runners’ have to focus more on hydration. In every training session statisti-cally significant limit was p < 0, 05.