Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
TRIATHLONISSA ESIINTYVÄT URHEILUVAMMAT JA ENNALTAEHKÄISYN KEINOT
Suopela, Feodorit; Kangas, Nina (2014)
Suopela, Feodorit
Kangas, Nina
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403123068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403123068
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kerätä tietoa triathlonissa esiintyvistä urheiluvammoista ja triathlonistien käyttämästä preventiivisestä toiminnasta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä yhteyttä viikoittaisilla harjoittelutunneilla on urheiluvammojen syntymiseen. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa Pyöräily + Triathlon –lehdelle, sekä triathlonistien parissa työskenteleville ammattilaisille, erityisesti valmentajille ja fysioterapeuteille, urheiluvammojen esiintymisestä ja harjoittelutuntien yhteydestä urheiluvammojen syntymiseen. Tätä tietoa he voivat hyödyntää toimiessaan triathlonistien parissa ja kehittäessään mallia triathlonistien harjoittelusta ja harjoittelun tukitoimista. Pyrimme opinnäytetyössämme vastaamaan tutkimusongelmiimme, mitä urheiluvammoja triathlonisteilla esiintyy, millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä triathlonistien harjoitteluun on kuulunut viimeisen vuoden aikana ja mitä yhteyttä harjoitustunneilla on urheiluvammojen syntymiseen.
Opinnäytetyössämme käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesä-elokuussa 2013 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimusjoukko koostui 96 suomalaisesta triathlonistista. Vastaukset analysoitiin SPSS- ohjelman avulla.
Tutkimuksemme perusteella 78 %:lla triathlonisteista on esiintynyt urheiluvamma viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksemme mukaan yleisin urheiluvamma oli uimarin olkapää/impingement -oireyhtymä (21,3 %). Seuraavaksi yleisimmät urheiluvammat olivat plantaarifaskiitti (20 %) ja penikkatauti (20 %). Tutkimuksemme mukaan triathlonistit käyttivät ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kohtalaisen paljon. Eniten käytettiin lajia tukevaa harjoittelua (86,3 %), venyttely- ja liikkuvuusharjoittelua (86,3 %), sekä lajitekniikoiden harjoittelua (86,3 %). Ainoastaan kinesioteippauksen, lihastasapainokartoituksen, ravitsemusneuvonnan ja lajitekniikoiden videoinnin ja analysoinnin käyttö jäi alle 50 %:iin. Triathlonistit eivät ole kovin aktiivisia käyttämään valmentajaa tai fysioterapeuttia harjoittelunsa tukena: ainoastaan 40,4 % vastaajista on käyttänyt valmentajaa ja vain 20,2 % fysioterapeuttia. Tutkimuksemme mukaan vammariski pysyy jokseenkin samana, jos viikoittaiset harjoittelutunnit pysyvät alle 10 tunnin. Yli 11 tuntia viikossa harjoittelevilla urheiluvammariski kasvaa. Tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Teimme saamistamme tuloksista lehtiartikkelin Pyöräily + Triathlon -lehteen.
Opinnäytetyössämme käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesä-elokuussa 2013 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimusjoukko koostui 96 suomalaisesta triathlonistista. Vastaukset analysoitiin SPSS- ohjelman avulla.
Tutkimuksemme perusteella 78 %:lla triathlonisteista on esiintynyt urheiluvamma viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksemme mukaan yleisin urheiluvamma oli uimarin olkapää/impingement -oireyhtymä (21,3 %). Seuraavaksi yleisimmät urheiluvammat olivat plantaarifaskiitti (20 %) ja penikkatauti (20 %). Tutkimuksemme mukaan triathlonistit käyttivät ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kohtalaisen paljon. Eniten käytettiin lajia tukevaa harjoittelua (86,3 %), venyttely- ja liikkuvuusharjoittelua (86,3 %), sekä lajitekniikoiden harjoittelua (86,3 %). Ainoastaan kinesioteippauksen, lihastasapainokartoituksen, ravitsemusneuvonnan ja lajitekniikoiden videoinnin ja analysoinnin käyttö jäi alle 50 %:iin. Triathlonistit eivät ole kovin aktiivisia käyttämään valmentajaa tai fysioterapeuttia harjoittelunsa tukena: ainoastaan 40,4 % vastaajista on käyttänyt valmentajaa ja vain 20,2 % fysioterapeuttia. Tutkimuksemme mukaan vammariski pysyy jokseenkin samana, jos viikoittaiset harjoittelutunnit pysyvät alle 10 tunnin. Yli 11 tuntia viikossa harjoittelevilla urheiluvammariski kasvaa. Tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Teimme saamistamme tuloksista lehtiartikkelin Pyöräily + Triathlon -lehteen.