Tuulettuvien alapohjien mikrobipitoisuudet
Saari, Jussi (2014)
Saari, Jussi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403263539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403263539
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia rakennusten tuulettuvien alapohjien mikrobipitoisuuksia. Alapohjatiloja tutkittiin ilmasta ja täyttömaasta otettujen näytteiden avulla. Tutkimus tehtiin yhteistyönä Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen kanssa.
Kirjallisuusosiossa käytiin läpi rakennusten mikrobeja ja mikrobivaurioita sekä kosteuden siirtymismekanismeja.
Työssä tutkittiin kolmen eri-ikäisen ja kuntoisen rakennuksen tuulettuvaa alapohjaa aistinvaraisesti sekä näytteiden avulla. Kohde A oli hyväkuntoinen uudisrakennus ja kohteet B ja
C aiempina vuosikymmeninä rakennettuja rakennuksia, joiden tuulettuvissa alapohjatiloissa oli havaittu epäkohtia. Jokaisesta kohteesta otettiin yksi ilmanäyte Andersen-keräimellä,
kaksi pyyhintänäytettä kahden viikon pölylaskeumasta pintasivelymenetelmällä, kolme materiaalinäytettä täyttömaasta mikrobitutkimusta varten sekä kolme materiaalinäytettä täyttömaasta toksisuusanalyysiä varten.
Näytetulosten perusteella havaittiin, että kaikkien tutkittujen rakennusten alapohjatilojen mikrobipitoisuuksissa ei havaittu suuria eroja Andersen-keräimellä otetuissa näytetuloksissa eikä täyttömaasta otetuissa materiaalinäytteissä. Toksisuusanalyysin mukaan yhdessäkään näytteessä ei esiintynyt toksisuutta. Kohteiden väliset erot tulivat näkyviin pyyhintänäytteiden tuloksissa. Kohteessa A otetuissa pyyhintänäytteissä havaittiin runsaasti mikrobeja, kun taas kahdessa muussa kohteessa mikrobien määrät olivat normaaleja. Tulos on yllättävä, koska kohde A oli uudisrakennus ja rakennuksen tuulettuva alapohja oli aistinvaraisesti tarkasteltuna hyvässä kunnossa.
Kirjallisuusosiossa käytiin läpi rakennusten mikrobeja ja mikrobivaurioita sekä kosteuden siirtymismekanismeja.
Työssä tutkittiin kolmen eri-ikäisen ja kuntoisen rakennuksen tuulettuvaa alapohjaa aistinvaraisesti sekä näytteiden avulla. Kohde A oli hyväkuntoinen uudisrakennus ja kohteet B ja
C aiempina vuosikymmeninä rakennettuja rakennuksia, joiden tuulettuvissa alapohjatiloissa oli havaittu epäkohtia. Jokaisesta kohteesta otettiin yksi ilmanäyte Andersen-keräimellä,
kaksi pyyhintänäytettä kahden viikon pölylaskeumasta pintasivelymenetelmällä, kolme materiaalinäytettä täyttömaasta mikrobitutkimusta varten sekä kolme materiaalinäytettä täyttömaasta toksisuusanalyysiä varten.
Näytetulosten perusteella havaittiin, että kaikkien tutkittujen rakennusten alapohjatilojen mikrobipitoisuuksissa ei havaittu suuria eroja Andersen-keräimellä otetuissa näytetuloksissa eikä täyttömaasta otetuissa materiaalinäytteissä. Toksisuusanalyysin mukaan yhdessäkään näytteessä ei esiintynyt toksisuutta. Kohteiden väliset erot tulivat näkyviin pyyhintänäytteiden tuloksissa. Kohteessa A otetuissa pyyhintänäytteissä havaittiin runsaasti mikrobeja, kun taas kahdessa muussa kohteessa mikrobien määrät olivat normaaleja. Tulos on yllättävä, koska kohde A oli uudisrakennus ja rakennuksen tuulettuva alapohja oli aistinvaraisesti tarkasteltuna hyvässä kunnossa.