Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta 2000-luvulla valmistuneiden metsätalousinsinöörien työllistyminen sekä tyytyväisyys koulutukseen

Abstract

Metsäala on kehittynyt ja kehittyy edelleen nopeasti, mutta alalla työskentelevien määrä on vähentynyt. Metsäalan ammattilaisten työ on muuttunut, ja heiltä vaaditaan jatkuvasti parempaa osaamista ja ammattitaitoa. Eteenpäin menevä ala tuo paineita myös koulutukseen, sillä opetuksen tulisi pysyä kehityksen vauhdissa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, kuinka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta 2000-luvulla valmistuneet metsätalousinsinöörit ovat työllistyneet. Tutkimuksessa myös selvitettiin valmistuneiden metsätalousinsinöörien tyytyväisyyttä saamaansa koulutukseen. Työn avulla pyrittiin kartoittamaan koulutuksen mahdollisia kehityskohteita ja saamaan opetusta yhä paremmin tulevaa työelämää tukevaksi.

Työ toteutettiin kyselytutkimuksena, joka suunnattiin kaikille Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta 2000-luvulla valmistuneille metsätalousinsinööreille. Vastausprosentiksi saatiin 45. Suljettujen kysymysten ohella vastaajille annettiin mahdollisuus kommentoida aiheita myös sanallisesti.

Vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä metsätalousinsinöörikoulutukseen. Suurimpia kehityskohteita koulutuksessa olivat työelämälähtöisyyden ja puunhankintaopintojen parantaminen. Opetuksen koettiin myös olevan osin vanhentunutta. Vastaajat olivat työllistyneet valmistumisensa jälkeen koulutusta vastaavaan työhön hyvin.

The forest sector has developed and is still developing fast but the number of employed in the forest field has decreased. The work of forestry professionals has changed, and more know-how and professional skills are required constantly. The field that goes for-ward brings also pressure on education because education should keep up with devel-opment.

The aim of the thesis was to find out how the forestry engineers graduated from North Karelia university of Applied Sciences have been employed in the 21st century. The study also sorted out how satisfied the graduate forestry engineers were with their edu-cation. With the help of the thesis, possible development targets were surveyed. Also, the study could help to change teaching to support the future working life better.

The thesis was carried out as a survey which was directed to every forestry engineer graduated from North Karelia University of Applied Sciences in the 21st century. The response rate was 45 percent. In addition to closed questions, the respondents were also given an opportunity to comment the subjects verbally.

The respondents were, in general, satisfied with the education of forestry engineers. The biggest developing subjects in the education were improving studies in working life orientation and wood procurement. The teaching was also felt to be partly outdated. After graduation, the respondents were employed well in jobs meeting their educational background.