Hoitosektorin toiminta merellisessä suuronnettomuudessa : Pärnäisten merialueen suuronnettomuusharjoitus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ja arvioida hoitosektorin toimintaa osana lääkinnällistä pelastustoimintaa Otto-suuronnettomuusharjoituksessa. Tavoitteena oli arvioida hoitosektorin toiminnan onnistumista sekä selvittää mitä osa-alueita tulisi kehittää tulevia harjoituksia varten.

Otto-suuronnettomuusharjoitus järjestettiin 17.4.2013 Pärnäisten merialueella. Harjoitukseen osallistuivat Suomen puolustusvoimien merivoimat, Varsinais-Suomen hätäkeskus, Rajavartiolaitos/Länsi-Suomen merivartiosto/MRCC, Turun pelastuslaitoksen Mirg-ryhmä, Nauvon VPK, Suomen puolustusvoimat, Varsinais-Suomen poliisilaitos, EPLL/ensihoitokeskus; kenttäjohtaja, EPLL/FinnHEMS 20, EPLL/lääkintäryhmä, EPLL/Nauvon ambulanssi, EPLL/T-sairaalan yhteispäivystys, MedGroup oy, HES HOIVA OY, Paraisten TK, Nauvon terveysasema, Korppoon terveysasema, Turun seudun sosiaalipäivystys, SPR, VaPePa, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Paraisten kaupunki, Turun yo/lääketieteellinen tiedekunta, YH NOVIA/AboaMare, Työterveyslaitos, Turun yliopiston mediatutkimuksen laitos sekä Turun AMK.

Opinnäytetyö toteutettiin pääosin kvalitatiivisena tutkimuksena tapaustutkimusta käyttäen, työssä sovellettiin myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui harjoitukseen osallistuneet henkilöt ja näyte koostui hoitosektorilla toimineista hoitojohtajasta ja hänen avustajistaan sekä hoitopareista.

Aineistona käytettiin harjoituksesta kerättyä palautetta. Palautetta antoivat harjoitukseen osallistuneet työelämän edustajat sekä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat. Palautteet kerättiin avointa palautelomaketta käyttäen. Hoitosektorin kirjaamislomakkeita täyttivät hoitosektorilla toimineet henkilöt. Aineistoa analysoitiin induktiivista ja deduktiivista sisällönanalyysia käyttäen.

Tutkimustuloksista tuli esille, että hoitosektorin toiminta sujui suurelta osin hyvin. Yleisesti oltiin tyytyväisiä hoitojohtajan ja -parien työskentelyyn. Palautteista tuli ilmi myös kehittämistä kaipaavia osa-alueita. Näitä olivat mm. harjoitustekniset asiat sekä haasteet suuren potilasmäärän käsittelyssä.

Hoitojohtajan toiminta oli johdonmukaista ja käskynanto selkeää. Hoitoparit hoitivat potilaita hoitosuositusten ja hoitojohtajan ohjeiden mukaisesti sekä olivat oma-alotteisia.

The purpose of this thesis was to examine and evaluate medical sector as a part of the medical rescue operation in Otto maritime accident rehearsal. The goal was to evaluate the success of the operation in medical sector and how to improve it for the future.

The Otto rehearsal took place at the coast of Pärnäinen, 17.4.2013. The participants consisted of Finnish navy, PSAP of Varsinais-Suomi, Border guard/Länsi-Suomi sea guard/MRCC, Mirg team of rescue department of Turku, Nauvo VFD, Finnish army, Varsinais-Suomi police department, EPLL/emergency care center; field leader, EPLL/FinnHEMS 20, EPLL/medical team, EPLL/Nauvo ambulance, EPLL/T-hospital ER, MedGroup oy, HES HOIVA OY, health center of Parainen, Nauvo and Korppoon, Turku social service, FRC, VaPePa, Varsinais-Suomi fire department, City of Parainen, Turku university/medical faculty, YH NOVIA/AboaMare, Työterveyslaitos, Turku university faculty of media researchsekä Turku university of applied sciences.

Bachelor’s thesis was carried out mainly as a qualitative research using case study but included also quantitative methods. The focus group consisted of the participators of the rehearsal and sample was the workers of the medical sector.

The material consisted of feedback from the rehearsal. Feedback was given by the participants of the rehearsal both the people in work life and students of Turku university of applied sciences. The feedback was gathered using an open question form. Recording forms were used by the medical sector. The material was analyzed using inductive and deductive content analysis.

The research results pointed out that the operation of the medical sector went mostly well. People were generally pleased with it. The feedback pointed out some things in need of development. These were for example rehearsal technical things and the challenge in dealing with a large quantity of patients.

The leader of medical sector gave spesific orders and leading was coherent. Emergency nurses treated patients according to guidelines and were self-imposed.