"Yhdessä matkalla elämässä eteenpäin" : Palveluiden käyttäjien kokemuksia kuntoutumisesta sekä näyttelyn toteuttamisesta työväenmuseo Werstaalle

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Sopimusvuoren nuorten päivätoimintakeskuksen palveluiden käyttäjien kokemuksia näyttelyn rakentamisesta työväenmuseo Werstaalle. Tehtävinämme oli selvittää, minkälaisia merkityksiä päivätoimintakeskuksen palveluiden käyttäjät antoivat mielenterveyskuntoutuja –käsitteelle ja omalle kuntoutusyksikölleen, millaisia kokemuksia palveluiden käyttäjillä oli yhteistyöstä museon ja museolehtorin kanssa, minkälainen merkitys näyttelytyöllä oli palveluiden käyttäjien kuntoutumisen kannalta ja millaisia ajatuksia ja tunteita näyttelyn rakentaminen on palveluiden käyttäjissä herättänyt. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa mielenterveyspalveluiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyöstä. Keräsimme aineiston teemahaastatteluin ja analysoimme sen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen.

Palveluiden käyttäjät kokivat pääosin käsitteen kuntoutuja melko leimaavana ja halusivat mieluummin tulla määritellyiksi muiden ominaisuuksiensa kautta. Palveluiden käyttäjät näkivät kuntoutumisen vaiheena elämässään. Päivätoimintakeskuksen merkitys palveluiden käyttäjien elämässä ja kuntoutumisessa nähtiin suurena. Opinnäytetyömme mukaan museon ja päivätoimintakeskuksen yhteistyö tuki monella tavalla palveluiden käyttäjien kuntoutumisprosessia. Näyttelytyö antoi palveluiden käyttäjille mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti, ilmaista itseään ja kehittää sosiaalisia taitojaan ryhmätyöskentelyn avulla. Kokonaisuutena näyttelyn rakentaminen oli palveluiden käyttäjille voimauttava kokemus. Museo koettiin hyvänä yhteistyökumppanina, ja palveluiden käyttäjät toivoivat, että vastaavaa toimintaa hyödynnettäisiin muuallakin.

Opinnäytetyömme koski vain yhtä projektia, mutta sen perusteella voidaan ajatella, että mielenterveyskuntoutuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyö voi palvella palveluiden käyttäjiä ja yhteiskuntaa monella tavalla. Itse toiminta tukee palveluiden käyttäjien kuntoutumista ja yhteistyö kulttuurilaitoksen kanssa voi auttaa palveluiden käyttäjiä saamaan äänensä kuuluviin. Yhteistyön kautta saatu näkyvyys voi osaltaan vähentää mielenterveyspalveluiden käyttäjiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista saada tutkimustietoa muiden kulttuuritahojen ja mielenterveyspalveluiden yhteistyöstä, museopedagogisen näkökulman hyödyntämisestä sekä palveluiden käyttäjien kuntoutumissanastoon liittämistä merkityksistä.

The purpose of this study was to examine the experiences young service users of a Sopimusvuori day treatment center had with working on building an exhibition at the Finnish Labour Museum, Werstas. We also set out to gather information as to how the service users felt about their rehabilitation center and about being in recovery. The research data for this study were gathered through individual theme interviews in order for the service users’ to be properly heard. The interviews were analyzed by means of qualitative content analysis.

Most of the service users felt, that the Finnish word for mental health rehabilitee was stigmatized. The service users found rehabilitation to be a stage in their lives, a means towards moving on in their lives. The significance of the day treatment center was emphasized in most of the interviews. Our study showed that the collaboration of the day treatment center and the museum was very beneficial in means of helping the service users in their recovery process. Building the exhibition provided the service users’ with a possibility of working independently, expressing themselves, and improving their social skills. Working on the project was empowering for the service users.

The collaboration of mental health services with cultural services could be beneficial for people in recovery, as well as for the society. Working creatively is beneficial in terms of recovery, and showcasing the artwork in public can help the service users to step out of the margins and provides a possibility of being heard. This could in its way diminish the stigma associated with mental illness.