Turvetuotannosta poistuneen suonpohjan viljelykuntoon saattaminen: Case Peurainneva
Aalto, Jukka (2022)
Aalto, Jukka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203103332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203103332
Tiivistelmä
Turvetuotannosta poistuneen suonpohjan yksi jälkikäyttömuoto on peltoviljely. Entiset turvetuotantoalueet voivat soveltua sijainniltaan ja muodoltaan viljelyskäyttöön hyvin. Peltoviljelyksessä turvekerroksen paksuus ei tulisi olla yli 20 cm. Suonpohjan vesitalouden kunnostus voi tapahtua nopeastikin, kuitenkin hyvään kasvukuntoon saattaminen tapahtuu hitaasti. Hyvään kasvukuntoon saattamisessa on parannettava suonpohjan biologisia, kemiallisia, ja fysikaalisia tekijöitä. Suonpohja voi kärsiä happamuudesta, ravinneköyhyydestä ja pieneliötoiminnan heikkoudesta. Maan rakenne voi olla kohtalaisen hyvällä tasolla. Suonpohjan viljelyssä on otettava huomioon ilmasto- ja ympäristötekijät, sillä turvemaa sisältää runsaasti hiiltä, joka vapautuu ilmaan hiilidioksidina maata muokatessa.
Opinnäytetyössä seurattiin yhden suonpohja-alueen kasvukuntoon kunnostamista ja viljelyä kolmen vuoden ajalta. Hyvään kasvukuntoon saattaminen ei tapahdu nopeasti. Maan happamuus nousi 0–0,5 pH-yksikköä, sekä maan fosforipitoisuus kasvoi 0,4–1,2 mg/l seurantajakson aikana. Suonpohja vaatii paljon kalkkia ja lannoitusta, jotta maan pH ja ravinnetila saadaan nostettua hyvälle tasolle. Satomäärät vaihtelivat kauralla 2500–3200 kg/ha.
Suonpohjan saattamisessa hyvään kasvukuntoon on suoritettava hyvä alkukartoitus, johon kuuluu peltomaanlaatutesti sekä viljavuusanalyysi. Kunnostamisen kustannuksia kannattaa arvioida. Keskeisimpiä kunnostustoimenpiteitä ovat kalkitseminen, lannoittaminen ja vesitalouden kunnostaminen. Satomäärät kauran viljelyssä voivat jäädä pieneksi, joten monivuotista nurmea kannattaa harkita ensimmäiseksi viljelykasviksi. Nurmi parantaa maan rakennetta ja on ympäristöystävällisempi. Taloudellisesti kannattavuuteen vaikuttavat myös saatavat peltotuet.
Opinnäytetyössä seurattiin yhden suonpohja-alueen kasvukuntoon kunnostamista ja viljelyä kolmen vuoden ajalta. Hyvään kasvukuntoon saattaminen ei tapahdu nopeasti. Maan happamuus nousi 0–0,5 pH-yksikköä, sekä maan fosforipitoisuus kasvoi 0,4–1,2 mg/l seurantajakson aikana. Suonpohja vaatii paljon kalkkia ja lannoitusta, jotta maan pH ja ravinnetila saadaan nostettua hyvälle tasolle. Satomäärät vaihtelivat kauralla 2500–3200 kg/ha.
Suonpohjan saattamisessa hyvään kasvukuntoon on suoritettava hyvä alkukartoitus, johon kuuluu peltomaanlaatutesti sekä viljavuusanalyysi. Kunnostamisen kustannuksia kannattaa arvioida. Keskeisimpiä kunnostustoimenpiteitä ovat kalkitseminen, lannoittaminen ja vesitalouden kunnostaminen. Satomäärät kauran viljelyssä voivat jäädä pieneksi, joten monivuotista nurmea kannattaa harkita ensimmäiseksi viljelykasviksi. Nurmi parantaa maan rakennetta ja on ympäristöystävällisempi. Taloudellisesti kannattavuuteen vaikuttavat myös saatavat peltotuet.