Hirvituhot Keminmaalla ja Torniossa
Ylipiessa, Pekka (2014)
Ylipiessa, Pekka
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405015524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405015524
Tiivistelmä
Opinnäytetyön idea syntyi tarpeesta ymmärtää, mitä hirvituho oikeastaan metsässä tarkoittaa. Halusin selvittää, onko tuholla pitempiaikaisia vaikutuksia metsän kehitykseen.
Tutkimusmenetelmäksi valitsin linjoittaisen koealainventoinnin. Inventoinnin kohteiksi valikoitui 20 iältään 17–23-vuotiasta männyntaimikkoa Tornion ja Keminmaan kunnista. Koealoja mittasin 254 kappaletta, ja ne kaikki edustivat tuoreen kankaan tai ravinnetasoltaan vastaavan suon tai niitä rehevämpien kasvupaikkatyyppien olosuhteita. Koealoilta mittasin kaikkien mäntyjen pituudet ja läpimitat ja arvioin laadun. Koealatiedot kokosin havaintomatriiseiksi, joiden pohjalta laskin keskiestimaatteja ja erilaisia summatuloksia ja niiden perusteella tein analyysejä. Vertailukohtina käytin hirvituhoilmoituksien tietoja.
Kaikkien mäntyjen keskipituus oli 5,6 metriä ja rinnankorkeusläpimitta yhdeksän senttimetriä. Muutoksia männyntaimien laadun ja määrän suhteen oli tapahtunut ilmoitetun hirvituhon jälkeen. Mikään yksittäinen syy ei näytä selittävän muutoksia. Taimikonhoidolla ja toistuvalla hirvituholla on jonkin verran merkitystä, tuhoasteen suuruus lähtötilanteessa ja kasvupaikan rehevyys nousivat myös esiin mahdollisina syinä. Laajemmassa katsannossa hirvikannan kokoa voidaan pitää perussyynä hirvituhoille yleensä. Ehjiä runkoja oli lähes puolet ja vahingoittuneita runkoja oli yli kolmasosa kaikista männyistä. Monivikaisuus oli tyypillistä. Yksittäisiä vahinkotyyppejä olivat runkomutkat, pensastuminen, poikaoksat, monirunkoisuus ja latvusvauriot. Kehityskelvottomia mäntyjä oli noin kuudesosa. Kehityskelpoisten mäntyjen runkoluku oli 840 kappaletta hehtaarilla. Määrä ylittää hädin tuskin Pohjois-Suomen metsänhoitosuositusten ensiharvennukselta vaadittavan alarajan 800 kappaletta hehtaarilla.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Siitä huolimatta niitä voidaan käyttää tietyin varauksin hirvituhomännikön kasvuennustetta laadittaessa. Tulokset antavat viitteitä myös taimikonhoidon hyödystä tai hyödyttömyydestä, katsontakannasta riippuen.
Avainsanat hirvivahingot, hirvivahinkoarviointi, hirvivahinkokorvaukset
Tutkimusmenetelmäksi valitsin linjoittaisen koealainventoinnin. Inventoinnin kohteiksi valikoitui 20 iältään 17–23-vuotiasta männyntaimikkoa Tornion ja Keminmaan kunnista. Koealoja mittasin 254 kappaletta, ja ne kaikki edustivat tuoreen kankaan tai ravinnetasoltaan vastaavan suon tai niitä rehevämpien kasvupaikkatyyppien olosuhteita. Koealoilta mittasin kaikkien mäntyjen pituudet ja läpimitat ja arvioin laadun. Koealatiedot kokosin havaintomatriiseiksi, joiden pohjalta laskin keskiestimaatteja ja erilaisia summatuloksia ja niiden perusteella tein analyysejä. Vertailukohtina käytin hirvituhoilmoituksien tietoja.
Kaikkien mäntyjen keskipituus oli 5,6 metriä ja rinnankorkeusläpimitta yhdeksän senttimetriä. Muutoksia männyntaimien laadun ja määrän suhteen oli tapahtunut ilmoitetun hirvituhon jälkeen. Mikään yksittäinen syy ei näytä selittävän muutoksia. Taimikonhoidolla ja toistuvalla hirvituholla on jonkin verran merkitystä, tuhoasteen suuruus lähtötilanteessa ja kasvupaikan rehevyys nousivat myös esiin mahdollisina syinä. Laajemmassa katsannossa hirvikannan kokoa voidaan pitää perussyynä hirvituhoille yleensä. Ehjiä runkoja oli lähes puolet ja vahingoittuneita runkoja oli yli kolmasosa kaikista männyistä. Monivikaisuus oli tyypillistä. Yksittäisiä vahinkotyyppejä olivat runkomutkat, pensastuminen, poikaoksat, monirunkoisuus ja latvusvauriot. Kehityskelvottomia mäntyjä oli noin kuudesosa. Kehityskelpoisten mäntyjen runkoluku oli 840 kappaletta hehtaarilla. Määrä ylittää hädin tuskin Pohjois-Suomen metsänhoitosuositusten ensiharvennukselta vaadittavan alarajan 800 kappaletta hehtaarilla.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Siitä huolimatta niitä voidaan käyttää tietyin varauksin hirvituhomännikön kasvuennustetta laadittaessa. Tulokset antavat viitteitä myös taimikonhoidon hyödystä tai hyödyttömyydestä, katsontakannasta riippuen.
Avainsanat hirvivahingot, hirvivahinkoarviointi, hirvivahinkokorvaukset