Sairaanhoitajien tietämys aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien tietämystä aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa. Kosketuseristyspotilaaksi määriteltiin MRSA- eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus ja ESBL eli extended-spectrum beta-lactamase –potilaat. Työssä etsittiin vastauksia ongelmiin, millaista on kosketuseristyspotilaan hoitotyö ja mitä sairaanhoitajat tietävät aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa. Työ tehtiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eräälle osastolle.

Aineisto kerättiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen kyselylomakkeilla (n=21) osaston sairaanhoitajilta. Osa kysymyksistä oli ”oikein” ja ”väärin” –kysymyksiä. Lisäksi selvitettiin, paljonko hoitajat itse kokivat tietävänsä aseptiikasta, vaikuttiko osaston kiire aseptiseen toimintaan ja heidän tarpeensa lisäkoulutukseen. Näihin sairaanhoitajat vastasivat käyttäen likert-asteikkoa. Vastauksia tuli 17 kappaletta (81%).

Tuloksena saatiin, että keskimäärin hoitajat tiesivät oikeita vastauksia 22,9. Maksimipistemäärä oli 30. Alle 23 pistettä kyselystä sai neljä hoitajaa (24%). Vastaajista nuoret, ja ne joilla oli vähän työkokemusta, saivat keskimäärin parempia tuloksia kuin ikääntyneet ja kauan työssä olleet sairaanhoitajat. Sairaanhoitajat vastasivat oikein kysymyksiin suojakäsineiden desinfioinnista, suojatakin kertakäyttöisyydestä, käsien desinfioinnista ennen suojavaatteiden pukemista ja suojatakin käytöstä eristyspotilaan lakanoita vaihdettaessa. Vähiten hoitajat tiesivät kosketuseristyspotilaan kuljettamisesta sairaalassa.

Hoitajat kokivat tietävänsä riittävästi aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa. Asteikolla 1-5 keskiarvo oli 4,06. Osaston kiireen ei koettu vaikuttavan aseptiseen toimintaan. Keskiarvo oli 1,71. Lisäkoulutusta halusi suurin osa sairaanhoitajista.

Tämän työn tavoitteena oli lisätä tietoa hoitajille ja opiskelijoille kosketuseristyspotilaan hoitotyöstä infektioiden vähentämiseksi. Tuloksia ei voida yleistää, koska otoskoko oli pieni. Jatkotutkimushaasteena olisi tehdä kysely suurella otoskoolla. Tulosten perusteella hoitajille tulisi tarjota lisäkoulutusta aseptiikasta.

The purpose of this study was to investigate nurses’ knowledge of aseptic technique concerning contact isolation. The contact isolation included only MRSA or methicillin-resistant Staphylococcus aureus and ESBL or extended-spectrum betalactamases patients in this study. The study was conducted in cooperation with a ward in Pirkanmaa Hospital District. The data were collected by a questionnaire from nurses of the ward. A total of 17 nurses answered a questionnaire and, therefore, the response rate was 81%.

The results were that on average nurses knew correct answers to 22.9/30 questions. Less than 23 points in the survey got four nurses. That was 24% of all respondents. It can be said that 24% of the nurses knew poorly about asepsis in contact isolation patients care. Younger, and those who had less experience, got better results on average, than the older nurses and nurses who had been working for a long time.

The objective of this study was to increase the information for nurses and students in contact isolation of the patient care to reduce infection. Challenge for future research would be to do a survey with a larger group of nurses, because on the basis of answers from one ward, reliable conclusions can not be drawn. The results showed that nurses should provide additional training in aseptic technique.