Loistehon & maasulkuvirran hallinta Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernissa
Maskonen, Joni (2022)
Maskonen, Joni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203284082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203284082
Tiivistelmä
Vuoden 2013 sähkömarkkinalain myötä sähköverkkoyhtiöiden täytyi alkaa parantamaan sähköverkkojensa toimitusvarmuutta muuttamalla ilmajohtoja maakaapeliksi. Tämä on vaikuttanut verkon kapasitiivisen loistehon sekä maasulkuvirtojen kasvuun. Verkkoyhtiöt ovat pyrkineet hillitsemään kapasitiivista loistehoa sijoittamalla verkkoon kompensointia vuonna 2016 Fingrid Oyj:n uudistaman kantaverkkosopimuksen myötä. Maasulkuvirran kompensoinnilla verkkoyhtiöt ovat pyrkineet hallitsemaan maasulun aiheuttaman vauriokohdan vaarallista kosketusjännitetasoa.
Opinnäytetyön tehtävänä oli tarkastella Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n jakeluverkon loistehotilannetta sekä tuottamaa maasulkuvirtaa. Loistehon tarkastelun tavoitteena oli määrittää toimeksiantajan jakeluverkon loistehotilanne sekä arvioida ja esittää sopiva ratkaisu kompensointiin ottamalla huomioon myös taloudellinen näkökulma. Maasulkuvirran tarkastelun tavoitteena oli hajautetun kompensoinnin vaikutuksien selvittäminen maasulkusuojaukseen ja sen perusteella esittää sopiva ratkaisu maasulkuvirran hajautetun kompensoinnin toteutukseen.
Loistehotilannetta selvitettiin tuoreiden mittaustietojen avulla viideltä sähköasemalta, joiden loistehomittaukset netotettiin. Tarkastelulla määritettiin tarvittava loistehon kompensointitarve, jonka perusteella voitiin arvioida sopivaa kompensointiratkaisua. Maasulkuvirran kompensoinnin määrittelyä varten tutustuttiin suunnatun maasulkusuojauksen toimintaan ja tutkittiin johto- ja kaapelipituuksia sekä maasulkuvirta-arvoja verkkotietojärjestelmässä, jotta pystyttiin mallintamaan hajautettua kompensointia.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin luotua loistehon sekä maasulkuvirran kompensoinnin toteutusehdotukset onnistuneesti ja asetetut tavoitteet täyttyivät. Verkon loistehon tarkastelusta huomattiin, että kompensoinnin säätövirheistä huolimatta nykyiset kompensointilaitteet olisivat loistehon tuoton kasvaessa jäämässä pieneksi ja tulevaisuudessa uuteen reaktoriin olisi investoitava. Ehdotus maasulkuvirran hajautettuun kompensointiin toteutettiin maasulkusuojauksen toiminta sekä muutokset verkon kytkennöissä mielessä pitäen. Todettiin, että tuloksia voidaan hyödyntää hajautetun kompensoinnin suunnittelussa myös jatkossa.
Opinnäytetyön tehtävänä oli tarkastella Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n jakeluverkon loistehotilannetta sekä tuottamaa maasulkuvirtaa. Loistehon tarkastelun tavoitteena oli määrittää toimeksiantajan jakeluverkon loistehotilanne sekä arvioida ja esittää sopiva ratkaisu kompensointiin ottamalla huomioon myös taloudellinen näkökulma. Maasulkuvirran tarkastelun tavoitteena oli hajautetun kompensoinnin vaikutuksien selvittäminen maasulkusuojaukseen ja sen perusteella esittää sopiva ratkaisu maasulkuvirran hajautetun kompensoinnin toteutukseen.
Loistehotilannetta selvitettiin tuoreiden mittaustietojen avulla viideltä sähköasemalta, joiden loistehomittaukset netotettiin. Tarkastelulla määritettiin tarvittava loistehon kompensointitarve, jonka perusteella voitiin arvioida sopivaa kompensointiratkaisua. Maasulkuvirran kompensoinnin määrittelyä varten tutustuttiin suunnatun maasulkusuojauksen toimintaan ja tutkittiin johto- ja kaapelipituuksia sekä maasulkuvirta-arvoja verkkotietojärjestelmässä, jotta pystyttiin mallintamaan hajautettua kompensointia.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin luotua loistehon sekä maasulkuvirran kompensoinnin toteutusehdotukset onnistuneesti ja asetetut tavoitteet täyttyivät. Verkon loistehon tarkastelusta huomattiin, että kompensoinnin säätövirheistä huolimatta nykyiset kompensointilaitteet olisivat loistehon tuoton kasvaessa jäämässä pieneksi ja tulevaisuudessa uuteen reaktoriin olisi investoitava. Ehdotus maasulkuvirran hajautettuun kompensointiin toteutettiin maasulkusuojauksen toiminta sekä muutokset verkon kytkennöissä mielessä pitäen. Todettiin, että tuloksia voidaan hyödyntää hajautetun kompensoinnin suunnittelussa myös jatkossa.