Sairaanhoitajien kokemuksia digitaalisista potilasohjaus-, neuvonta- ja yhteydenpitomenetelmistä: systemoitu kirjallisuuskatsaus
Väätänen, Sanna (2022)
Väätänen, Sanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204094817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204094817
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa kirjallisuuskatsauksen keinoin siitä, kuinka sairaanhoitajat ovat omaksuneet digitaaliset potilasohjaus-, neuvonta- ja yhteydenpitomenetelmät osaksi päivittäistä työtään. Työn sujuvuuden ja vaikuttavuuden vuoksi on tärkeää tietää palvelevatko potilasta varten luodut digitaaliset järjestelmät myös hoitotyön ammattilaista. Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli; Millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on digitaalisten potilasohjaus-, neuvonta- ja yhteydenpitomenetelmien käytöstä? Tutkimuskysymyksen määrittämiseen hyödynnettiin PICO-formaattia.
Tiedonhaku toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Tiedon määrän ja lähteiden kasvaessa jatkuvasti runsaasti, haluttiin tässä opinnäytetyössä hyödyntää systemoidun kirjallisuuskatsauksen kriteerien tutkimukselle antamaa uskottavuutta. Tutkimusaineistoksi haettiin alkuperäistutkimuksia sosiaali- ja terveysalan tietokannoista Cinahl, PubMed, Medline ja ScienceDirect. Tutkimusaineistoksi hyväksyttiin kahdeksan alkuperäisartikkelia.
Digitaalisuuden nopean kehitystahdin vuoksi katsaukseen hyväksyttiin tutkimuksia vuosilta 2011–2021. Katsaukseen hyväksytyn tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu alkuperäistutkimus. Kirjallisuuskatsauksia ei hyväksytty mukaan. Tutkimusten laatua arvioitiin JBI (Joanna Briggs Instituutti) arviointikriteeristön mukaan. Aineiston haut tehtiin heinä-syyskuun aikana 2021. Alkuperäisaineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Sairaanhoitajien tuntemukset digitaalisia työkaluja kohtaan olivat ristiriitaisia. He odottivat digitaalisilta työkaluilta helppokäyttöisyyttä ja selkeää hyötyä päivittäiseen toimintaan. Erityisesti potilaan saama hyöty oli tärkeää. Merkittävää sairaanhoitajien kertomuksissa kokemuksistaan työskentelystä digitaalisten palveluiden ja laitteiden kanssa oli se, etteivät he juuri koskaan päässeet osallistumaan päätöksentekoon, kun uusia palveluita tai laitteita valittiin työyksikköön. He olivat myös harvoin osallistuneet kehittämään sähköisiä terveyspalveluita, vaikka niiden tuli työkaluna palvella yhtä lailla sairaanhoitajaa kuin potilastakin. Sairaanhoitajat nostivat esiin epävarmuuden tunteen päivittäisestä työstä selviytymisessä vakiintuneiden työrutiinien muuttuessa uusien digitaalisten työkalujen myötä. Hyvän johtamisen, suunnittelun, koulutuksen ja jatkuvan arvioinnin koettiin olevan merkittävässä roolissa uusien työtapojen omaksumisessa.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta digitaalisten välineiden käyttöönoton olevan vielä kesken sairaanhoitajien arjessa. Sairaanhoitajien on kuitenkin tullut aika tarkastella teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia palveluiden tarjoamisessa väestön ollessa entistä valmiimpaa ja valveutuneenpaa digitaalisten palveluiden käyttöön. Sairaanhoitajien tulee saada ja ottaa näkyvämpi rooli terveydenhuollon etäpalveluiden kehittämisessä ja haltuunotossa.
Tiedonhaku toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Tiedon määrän ja lähteiden kasvaessa jatkuvasti runsaasti, haluttiin tässä opinnäytetyössä hyödyntää systemoidun kirjallisuuskatsauksen kriteerien tutkimukselle antamaa uskottavuutta. Tutkimusaineistoksi haettiin alkuperäistutkimuksia sosiaali- ja terveysalan tietokannoista Cinahl, PubMed, Medline ja ScienceDirect. Tutkimusaineistoksi hyväksyttiin kahdeksan alkuperäisartikkelia.
Digitaalisuuden nopean kehitystahdin vuoksi katsaukseen hyväksyttiin tutkimuksia vuosilta 2011–2021. Katsaukseen hyväksytyn tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu alkuperäistutkimus. Kirjallisuuskatsauksia ei hyväksytty mukaan. Tutkimusten laatua arvioitiin JBI (Joanna Briggs Instituutti) arviointikriteeristön mukaan. Aineiston haut tehtiin heinä-syyskuun aikana 2021. Alkuperäisaineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Sairaanhoitajien tuntemukset digitaalisia työkaluja kohtaan olivat ristiriitaisia. He odottivat digitaalisilta työkaluilta helppokäyttöisyyttä ja selkeää hyötyä päivittäiseen toimintaan. Erityisesti potilaan saama hyöty oli tärkeää. Merkittävää sairaanhoitajien kertomuksissa kokemuksistaan työskentelystä digitaalisten palveluiden ja laitteiden kanssa oli se, etteivät he juuri koskaan päässeet osallistumaan päätöksentekoon, kun uusia palveluita tai laitteita valittiin työyksikköön. He olivat myös harvoin osallistuneet kehittämään sähköisiä terveyspalveluita, vaikka niiden tuli työkaluna palvella yhtä lailla sairaanhoitajaa kuin potilastakin. Sairaanhoitajat nostivat esiin epävarmuuden tunteen päivittäisestä työstä selviytymisessä vakiintuneiden työrutiinien muuttuessa uusien digitaalisten työkalujen myötä. Hyvän johtamisen, suunnittelun, koulutuksen ja jatkuvan arvioinnin koettiin olevan merkittävässä roolissa uusien työtapojen omaksumisessa.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta digitaalisten välineiden käyttöönoton olevan vielä kesken sairaanhoitajien arjessa. Sairaanhoitajien on kuitenkin tullut aika tarkastella teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia palveluiden tarjoamisessa väestön ollessa entistä valmiimpaa ja valveutuneenpaa digitaalisten palveluiden käyttöön. Sairaanhoitajien tulee saada ja ottaa näkyvämpi rooli terveydenhuollon etäpalveluiden kehittämisessä ja haltuunotossa.