Joukkoliikenteen pysäkkiverkko tarkastelu Imatralla
Pohjola, Kaisa (2022)
Pohjola, Kaisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204265985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204265985
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa käsitys Imatran joukkoliikenteen pysäkkiverkosta ja siihen liittyvästä tiedon ajantasaisuudesta.
Pysäkkiverkon toimivuuden tarkastelutyön on tilannut Imatran kaupunki. Tilaajan edustajana toimi kaupungininsinööri (DI) Päivi Ala-Vannesluoma.
Työn aikana saatavilla olevaa tietoa joukkoliikenteen pysäkeistä täydennettiin ja yhdenmukaistettiin eri järjestelmissä. Ajantasaisen ja luotettavan tiedon avulla päästiin tarkastelemaan pysäkkiverkkoa ja sen toimivuutta yksittäisen pysäkin käyttöasteen, sijainnin ja käytettävyyden näkökulmasta.
Pysäkkisijainnin ja nousutiedon tarkastelu yhdessä antoi syitä pohtia pysäkkitiheyttä alueilla, joiden asukastiheys on jäänyt aiempia maankäytön suunnitelmia pienemmäksi. Pysäkkitiheyden harventaminen alentaa pysäkin ylläpitokustannuksia, jolloin jäljelle jääneiden pysäkkien ylläpitoon ja muuhun saavutettavuuteen voidaan panostaa enemmän. Tämä kustannustekijä on huomion arvoinen asia pysäkkiverkon tarvittavaa tiheyttä arvioitaessa.
Pysäkkiverkoston selvittelytyön yhteydessä inventoitiin katokselliset pysäkit ja selvitettiin niiden uusimistarve. Katoksellisten pysäkkien tarvittavat toiminnot listattiin ja selitettiin auki. Tämän avulla katosten tilaaminen ja kunnossapitotyö on jatkossa helpompaa.
Työn lopputuloksena saatiin käsitys pysäkkiverkon nykytilasta. Pysäkkiverkkoon liittyvä tieto on nyt ajantasaista, joten pysäkkiverkon kehitystyö voidaan aloittaa.
Pysäkkiverkon toimivuuden tarkastelutyön on tilannut Imatran kaupunki. Tilaajan edustajana toimi kaupungininsinööri (DI) Päivi Ala-Vannesluoma.
Työn aikana saatavilla olevaa tietoa joukkoliikenteen pysäkeistä täydennettiin ja yhdenmukaistettiin eri järjestelmissä. Ajantasaisen ja luotettavan tiedon avulla päästiin tarkastelemaan pysäkkiverkkoa ja sen toimivuutta yksittäisen pysäkin käyttöasteen, sijainnin ja käytettävyyden näkökulmasta.
Pysäkkisijainnin ja nousutiedon tarkastelu yhdessä antoi syitä pohtia pysäkkitiheyttä alueilla, joiden asukastiheys on jäänyt aiempia maankäytön suunnitelmia pienemmäksi. Pysäkkitiheyden harventaminen alentaa pysäkin ylläpitokustannuksia, jolloin jäljelle jääneiden pysäkkien ylläpitoon ja muuhun saavutettavuuteen voidaan panostaa enemmän. Tämä kustannustekijä on huomion arvoinen asia pysäkkiverkon tarvittavaa tiheyttä arvioitaessa.
Pysäkkiverkoston selvittelytyön yhteydessä inventoitiin katokselliset pysäkit ja selvitettiin niiden uusimistarve. Katoksellisten pysäkkien tarvittavat toiminnot listattiin ja selitettiin auki. Tämän avulla katosten tilaaminen ja kunnossapitotyö on jatkossa helpompaa.
Työn lopputuloksena saatiin käsitys pysäkkiverkon nykytilasta. Pysäkkiverkkoon liittyvä tieto on nyt ajantasaista, joten pysäkkiverkon kehitystyö voidaan aloittaa.
