Vesihuollon investointien jälkilaskennan kehittäminen
Sillanpää, Marika (2022)
Sillanpää, Marika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204265986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204265986
Tiivistelmä
Vesihuollon verkostohankkeiden jälkilaskenta on tärkeä osa investointiprosessia. Jälkilaskennan avulla saadaan tärkeää tietoa vallitsevasta kustannustasosta erilaisissa kohteissa. Tiedon avulla pystytään kehittämään hankkeiden esisuunnitteluvaiheen budjetointia. Jälkilaskennalla on myös tärkeä yhteys hankkeiden yleissuunnitteluun. Jälkilaskentahin-noilla pystytään tekemään kustannusarviointia erilaisille toteutusvaihtoehdoille.
Alva-Yhtiöillä ei ollut nykyisin käytössä systemaattista tapaa suorittaa jälkilaskentaa. Tavoitteena oli suorittaa jälkilaskenta vuoden 2018 ja 2019 kohteista ja muodostaa saadun datan avulla läpinäkyvä malli budjetoinnin ja kustannusarvioiden tekoon. Tavoitteena oli myös luoda prosessiehdotus, miten jälkilaskentaa jatkossa suoritetaan ja miten siitä saatua dataa jatkossa käytetään investointikustannusten tarkempaan ennustamiseen.
Jälkilaskenta suoritettiin tietyllä laskentamallilla erilaisista tietojärjestelmistä kerätyn datan pohjalta. Tämän jälkeen luotiin malli budjetointiin ja kustannusarvioiden tekoon. Molempia malleja testattiin käyttämällä niitä vuoden 2020 kohteiden laskentaan ja vertaamalla tuloksia näiden kohteiden jälkilaskentatuloksiin.
Mallin luotettavuuden parantamiseksi järjestettiin myös muutamia teemahaastatteluja hankkeiden rakennuttajille. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa hankkeiden ominaispiirteistä, onnistumisista ja haasteista. Haastattelujen tulosten avulla voitiin tehdä johtopäätöksiä mallin käyttökelpoisuudesta.
Tutkimuksen tuloksena syntyi jälkilaskentamalli, jonka tulosten perusteella jatkossa esi- ja yleissuunnitteluvaiheen budjetointia tehdään.
Alva-Yhtiöillä ei ollut nykyisin käytössä systemaattista tapaa suorittaa jälkilaskentaa. Tavoitteena oli suorittaa jälkilaskenta vuoden 2018 ja 2019 kohteista ja muodostaa saadun datan avulla läpinäkyvä malli budjetoinnin ja kustannusarvioiden tekoon. Tavoitteena oli myös luoda prosessiehdotus, miten jälkilaskentaa jatkossa suoritetaan ja miten siitä saatua dataa jatkossa käytetään investointikustannusten tarkempaan ennustamiseen.
Jälkilaskenta suoritettiin tietyllä laskentamallilla erilaisista tietojärjestelmistä kerätyn datan pohjalta. Tämän jälkeen luotiin malli budjetointiin ja kustannusarvioiden tekoon. Molempia malleja testattiin käyttämällä niitä vuoden 2020 kohteiden laskentaan ja vertaamalla tuloksia näiden kohteiden jälkilaskentatuloksiin.
Mallin luotettavuuden parantamiseksi järjestettiin myös muutamia teemahaastatteluja hankkeiden rakennuttajille. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa hankkeiden ominaispiirteistä, onnistumisista ja haasteista. Haastattelujen tulosten avulla voitiin tehdä johtopäätöksiä mallin käyttökelpoisuudesta.
Tutkimuksen tuloksena syntyi jälkilaskentamalli, jonka tulosten perusteella jatkossa esi- ja yleissuunnitteluvaiheen budjetointia tehdään.