Maahanmuuttopalveluiden hyödyntäminen kansainvälistymisessä: kohteena tutkimuslaitoksien yhteistyöverkosto
Vuopio, Mirja (2022)
Vuopio, Mirja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266003
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään maahanmuuttopalveluiden hyödyntämistä tutkimusorganisaatioissa. Tutkimuksen kohteena on yhdeksän suomalaisen tutkimuslaitoksen yhteistyöverkosto Tulanet. Laitoksissa on tarve rekrytoida yhä enemmän ulkomaisia työntekijöitä, mikä edellyttää monenlaisia muutoksia nykyiseen toimintaan. Osa organisaatioista hyödyntää niin sanottuja relokaatio- eli maahanmuuttopalveluita ja toisille asia on melko vieras. Kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa kuva tämänhetkisestä tilanteesta ja luoda sen perusteella suosituksia yhteisiksi käytännöiksi.
Tutkimukset todistavat, että ulkomailta rekrytoitujen henkilöiden tukeminen on tarpeellista ja kannattavaa. Tämän toimintatutkimuksen aineisto koottiin lomakekyselyn ja haastatteluiden avulla. Molempiin saatiin vastaukset kaikista yhdeksästä tutkittavasta organisaatiosta. Lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuuksia organisaatioiden HR-asiantuntijoiden ja erilaisten esihenkilöfoorumien kanssa.
Selvisi, että ulkomaalaistaustaisen henkilöstön määrä on 5–10 % organisaation kokonaisvahvuudesta, ja se on kaikilla lisääntymässä. Vain kolmannes organisaatioista hyödynsi relokaatiopalveluita. Työssä kirjattiin myös ehdotuksia muista kansainvälistymistä tukevista yhteistyötavoista. Lisäksi tunnistettiin kansainvälisen työelämän kehittämiseen liittyviä aiheita, jotka vaativat nopeaa selvittämistä tai lisätutkimuksia, tärkeimpinä korvattavien kustannuksien juridiset perusteet, perheenjäsenten tuki ja ulkomailta tehtävä etätyö.
Tulanetissa halutaan lisätä yhteistyötä ja jakaa tietoa sekä vahvistaa yhtenäisiä käytäntöjä sisarlaitoksien kesken. Yhteisiin käytäntöihin sitoutumisen tarve ja perusteet hyväksytään, mutta kysymys on kuitenkin itsenäisistä laitoksista, joilla on valta päättää aikatauluistaan ja priorisoinneistaan. Suositukset muotoiltiin kehikoksi, jonka ytimen muodostaa pakollisten hallinnollisten tehtävien tuki. Lukuisia muita tukivaihtoehtoja, esimerkiksi asunnon hakemisen tai perheen palveluita on luokiteltu siten, että työnantaja voi harkita, miten niitä hyödyntää.
Työssä saavutettiin tavoitellut tulokset ja niiden hyödyntäminen pääsi vasta perustetun HR-asiantuntijaverkoston kautta hyvin käyntiin. Tulokset ovat suurelta osin sovellettavissa myös muissa ainakin julkishallinnon organisaatioissa. The study deals with the utilization of immigration services in research organizations. The subject of the study is Tulanet, a co-operation network of nine Finnish research institutes. There is a need for institutions to recruit more and more foreign employees, which will require changes to current operations. Some organizations make use of so-called relocation services and for others the matter is quite unknown. The aim of the development work was to produce information of current situation and to create recommendations for common practices.
Studies show that support for people recruited from abroad is necessary and profitable. The material for this action research was compiled through a questionnaire and interviews. Responses to both were received from all nine organizations. In addition, discussion sessions were held with HR experts from the organizations and various superior forums.
It turned out that the number of staff with a foreign background is 5–10 % of the total strength of the organization, and it is increasing. Only one-third of the organizations utilized relocation services. Suggestions for other forms of co-operation in support of internationalization were also recorded in the work. Additionally, issues related to the development of international working life that require rapid clarification or further research were identified; the most important being the legal basis for reimbursable costs, support from family members and remote work from abroad.
Tulanet wants to increase cooperation and share information, as well as strengthen common practices among sister institutions. The need and reasons for committing to common practices are accepted, but it is a question of independent institutions with the power to decide on their own timetables and priorities. The recommendations were formulated as a framework, the core of which is support for mandatory administrative tasks. Numerous other support options, such as finding apartment or family services, have been identified and categorized so that the employer can consider how to take advantage of them.
The desired results were achieved in the work and their utilization got off to a good start through the newly established network of HR experts. The results are widely applicable to other organizations, at least in public administration.
Tutkimukset todistavat, että ulkomailta rekrytoitujen henkilöiden tukeminen on tarpeellista ja kannattavaa. Tämän toimintatutkimuksen aineisto koottiin lomakekyselyn ja haastatteluiden avulla. Molempiin saatiin vastaukset kaikista yhdeksästä tutkittavasta organisaatiosta. Lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuuksia organisaatioiden HR-asiantuntijoiden ja erilaisten esihenkilöfoorumien kanssa.
Selvisi, että ulkomaalaistaustaisen henkilöstön määrä on 5–10 % organisaation kokonaisvahvuudesta, ja se on kaikilla lisääntymässä. Vain kolmannes organisaatioista hyödynsi relokaatiopalveluita. Työssä kirjattiin myös ehdotuksia muista kansainvälistymistä tukevista yhteistyötavoista. Lisäksi tunnistettiin kansainvälisen työelämän kehittämiseen liittyviä aiheita, jotka vaativat nopeaa selvittämistä tai lisätutkimuksia, tärkeimpinä korvattavien kustannuksien juridiset perusteet, perheenjäsenten tuki ja ulkomailta tehtävä etätyö.
Tulanetissa halutaan lisätä yhteistyötä ja jakaa tietoa sekä vahvistaa yhtenäisiä käytäntöjä sisarlaitoksien kesken. Yhteisiin käytäntöihin sitoutumisen tarve ja perusteet hyväksytään, mutta kysymys on kuitenkin itsenäisistä laitoksista, joilla on valta päättää aikatauluistaan ja priorisoinneistaan. Suositukset muotoiltiin kehikoksi, jonka ytimen muodostaa pakollisten hallinnollisten tehtävien tuki. Lukuisia muita tukivaihtoehtoja, esimerkiksi asunnon hakemisen tai perheen palveluita on luokiteltu siten, että työnantaja voi harkita, miten niitä hyödyntää.
Työssä saavutettiin tavoitellut tulokset ja niiden hyödyntäminen pääsi vasta perustetun HR-asiantuntijaverkoston kautta hyvin käyntiin. Tulokset ovat suurelta osin sovellettavissa myös muissa ainakin julkishallinnon organisaatioissa.
Studies show that support for people recruited from abroad is necessary and profitable. The material for this action research was compiled through a questionnaire and interviews. Responses to both were received from all nine organizations. In addition, discussion sessions were held with HR experts from the organizations and various superior forums.
It turned out that the number of staff with a foreign background is 5–10 % of the total strength of the organization, and it is increasing. Only one-third of the organizations utilized relocation services. Suggestions for other forms of co-operation in support of internationalization were also recorded in the work. Additionally, issues related to the development of international working life that require rapid clarification or further research were identified; the most important being the legal basis for reimbursable costs, support from family members and remote work from abroad.
Tulanet wants to increase cooperation and share information, as well as strengthen common practices among sister institutions. The need and reasons for committing to common practices are accepted, but it is a question of independent institutions with the power to decide on their own timetables and priorities. The recommendations were formulated as a framework, the core of which is support for mandatory administrative tasks. Numerous other support options, such as finding apartment or family services, have been identified and categorized so that the employer can consider how to take advantage of them.
The desired results were achieved in the work and their utilization got off to a good start through the newly established network of HR experts. The results are widely applicable to other organizations, at least in public administration.