Työntekijäymmärryksen kautta vetovoimainen työnantajabrändi sote-alalla
Salmela, Johanna (2022)
Salmela, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286412
Tiivistelmä
Sote-ala kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta ja alan heikosta vetovoimasta johtuen esimerkiksi palkkatyytymättömyydestä ja työoloista. Työntekijäkokemuksen kehittäminen on yksi keino edistää työnantajan vetovoimaa. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajan työntekijäkokemusta selvittämällä työntekijöiden tyytyväisyyttä työhön sekä eri tekijöiden yhteyksiä tyytyväisyyttä ennakoiviin asioihin. Lisäksi tutkittiin työntekijöille työn suhteen merkityksellisiä asioita. Tavoitteena oli myös antaa toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia työantajabrändityöhön. Työn keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimi työnantajan vetovoimaketju. Lisäksi työssä käsiteltiin sosiaali- ja terveysalaa ja sen veto- ja pitovoimaa sekä työntekijäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä niin työnantajan kuin työntekijänkin näkökulmasta.
Työ oli luonteeltaan kartoittava, ja sen aineistona toimi konsernin henkilöstölle tehty sähköinen kysely. Analyysissa käytettiin määrällisiä menetelmiä, kuten ristiintaulukointia ja regressioanalyysia. Alhaisen vastausprosentin takia (n = 48, vastausprosentti 33,6 %) tuloksia voitiin pitää suuntaa antavina. Tulokset heijastelivat pääosin alalla aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Myös eroja toimeksiantajan yritysten välillä havaittiin. Palkkaus, työpaikan yhteishenki sekä työn ja siviilielämän yhteensovittaminen olivat merkityksellisimpiä asioita työntekijöille. Tärkeiksi huomioitaviksi asioiksi nousivat arvojen viestiminen, esihenkilötyö sekä työn imun vahvistaminen. Työn keskeisiä kehitysehdotuksia olivat konsernin sisäinen benchmarking sekä ammatillisen osaamisen ja jaetun päätöksenteon mallin edistäminen osana vetovoimatyötä. Työntekijäkokemustyö on tärkeä nostaa systemaattisesti kehitettäväksi asiaksi konsernissa myös jatkossa.
Työ oli luonteeltaan kartoittava, ja sen aineistona toimi konsernin henkilöstölle tehty sähköinen kysely. Analyysissa käytettiin määrällisiä menetelmiä, kuten ristiintaulukointia ja regressioanalyysia. Alhaisen vastausprosentin takia (n = 48, vastausprosentti 33,6 %) tuloksia voitiin pitää suuntaa antavina. Tulokset heijastelivat pääosin alalla aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Myös eroja toimeksiantajan yritysten välillä havaittiin. Palkkaus, työpaikan yhteishenki sekä työn ja siviilielämän yhteensovittaminen olivat merkityksellisimpiä asioita työntekijöille. Tärkeiksi huomioitaviksi asioiksi nousivat arvojen viestiminen, esihenkilötyö sekä työn imun vahvistaminen. Työn keskeisiä kehitysehdotuksia olivat konsernin sisäinen benchmarking sekä ammatillisen osaamisen ja jaetun päätöksenteon mallin edistäminen osana vetovoimatyötä. Työntekijäkokemustyö on tärkeä nostaa systemaattisesti kehitettäväksi asiaksi konsernissa myös jatkossa.