Hiilidioksidipäästöjen muodostuminen maanrakennusmateriaalien kuljetuksessa

Abstract

Opinnäytetyössä laskettiin maa-ainesten kuljetuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt Kruunusillat-allianssin Hakaniemen osaprojektilta ja vertailtiin niiden tuloksia ilmoitetun polttoaineen kulutuksen mukaan laskettuihin päästöihin. Päästölaskennan lisäksi tavoitteena oli tarkentaa hankkeelle tehtyä elinkaariarviointia kuljetusten osalta sekä pyrkiä vastaamaan näihin liittyviin CEEQUAL-arviointimenetelmän kysymyksiin.

Laskenta toteutettiin VTT Oy:n LIPASTO-laskentajärjestelmää käyttäen sekä noudattaen standardia SFS-EN 16258:2012. Laskentajärjestelmän kaavojen ja päästökertoimien perusteella laadittiin Excel-pohjainen laskentatyökalu päästölaskennan tueksi. Vuonna 2021 syksyllä toteutuneista kuljetuksista laskettiin päästöt kuormakirjojen pohjalta aina kuukaudeksi kerrallaan. Jokainen yksittäinen kuljetussuorite laskettiin erikseen kuorman täyttöaste ja kuljetusmatka huomioiden, sekä kullekin ajoneuvolle sopivimpia päästökertoimia käyttäen. Laskentaan valittiin 6 ajoneuvoa, joilta laskettuja kuukausia oli yhteensä 11.

Kuljetuksien päästöiksi saatiin yhteensä 45,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tulokset osoittivat, että teoreettisten laskentojen pohjalta saadut päästöt noudattivat selvästi tiettyä kaavaa. Ilmoitetun polttoaineen kulutuksen mukaan laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen määrät sen sijaan vaihtelivat suuresti verrattuna teoreettisesta laskennasta saatuihin päästöihin. Ilmoitettujen polttoaineen kulutusten ja kuljetuskilometrien pohjalta lasketun keskikulutuksen perusteella selvisi, että vaikka lähtökohtaisesti laskentaan valitut ajoneuvot olivat samankokoisia, erosivat niiden keskikulutukset toisistaan huomattavasti. Alimmillaan keskikulutus oli jopa alle 13 l/100 km, jolloin päästöt olivat huomattavasti pienemmät kuin teoreettisilla kertoimilla lasketut päästöt. Sen sijaan keskikulutuksen ollessa suurikokoisille maansiirtoajoneuvoille realistisempi (noin 30–55 l/100 km), vertailtavien päästöjen määrät olivat lähempänä teoreettisia laskelmia.

Opinnäytetyössä kerättyjen tietojen ja tehtyjen laskentojen pohjalta pystytään jo tarkentamaan hankkeelle tehtyä elinkaariarviointia päivittämällä työssä tarkentuneet kuljetusetäisyydet ja keskimääräiset täyttöasteet elinkaarilaskentoihin. On kuitenkin huomioitava, että hankkeen rakennustyöt ovat olleet käynnissä vasta lyhyen ajan, minkä takia tietoa tulee kerätä vielä lisää luotettavampien tulosten takaamiseksi. Tästä johtuen mahdollinen jatkotutkimusaihe olisikin sopivan raportointimallin kehittäminen hanketta palvelevaksi.

In this thesis greenhouse gas emissions were calculated from soil transport in the alliance of Crown Bridges. The results were compared with emissions calculated according to the reported fuel consumption. In addition, the objective was to refine the life cycle assessment carried out for a project of Crown Bridges.

The calculation was carried out using LIPASTO-calculation system by VTT ltd and in accordance with standard SFS-EN 16258:2012. An Excel based calculation tool was created to support the calculation. The emissions were calculated for one month at a time and considering the data of each individual transport operation. Information on completed transportation operations was obtained from load books.

The emission calculation resulted in a total of 45,2 tons of carbon dioxide equivalent. The results showed that theoretically calculated emissions followed a similar formula from one calculation to another. The emissions calculated according to the reported fuel consumption varied greatly compared to the emissions obtained in theoretical calculation. The average fuel consumption calculated based on the reported data showed that the reported information may not be reliable. Thus, attention should be drawn to it in the future.

Based on the thesis, it would be possible to refine the life cycle assessment by updating more accurate transport distances and filling rates to replace the default values. However, construction work on the project of Crown Bridges has only been underway for a short period. Therefore, information should be collected over a longer period for more reliable results. Due to this, developing a reporting model to serve the project is suitable for further research.