Etävastaanotto kroonisen haavan hoidossa

Abstract

Terveydenhuollon etävastaanottojen määrä on noussut viime vuosina. Korona-pandemia lisäsi tarvetta etäterveydenhuollon palveluille. Etävastaanoton mahdollistavaa teknologiaa, kuten tietokoneita, älypuhelimia ja erilaisia digitaalisia sovelluksia on käytössä terveydenhuollon arjessa. Kuitenkin reaaliaikaiset, videovälitteiset, ammattilaisten ja asiakkaan väliset vastaanotot ovat vielä harvinaisia sosiaali- ja terveysalalla.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on halu kehittää asiakaslähtöisiä palveluita, digitalisuus huomioiden. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää etävastaanottotoimintaa kroonisen haavan hoidossa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhdessä kotihoidon ja sairaalan haavavastaanoton hoitajien kanssa suunnitella toimintaprosessi asiakkaan haavan vaativan seurantakäynnin toteuttamiseksi etävastaanoton avulla.

Kotihoidon ja haavavastaanoton hoitajia haastateltiin teemahaastattelun (n=2) ja puolistrukturoidun haastattelun (n=2) avulla tarkoituksena selvittää hoitoprosessin nykytila. Haastatteluiden lisäksi järjestettiin kolme työpajaa, joissa kotihoidon ja vastaanoton hoitajat (n=3–6) saivat yhdessä pohtia miten etävastaanottoa tulisi kehittää. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Puolistrukturoitu haastatteluaineisto ja työpajojen tuotokset käytettiin sellaisenaan kuvailemaan etävastaanoton kehittämistä ja hoidon järjestämisen nykytilaa.

Etävastaanoton kehittäminen nähtiin tärkeänä ja sen koettiin antavan arvoa asiakkaalle sekä lisäämään hoitajien osaamista sekä keskinäistä yhteistyötä. Etävastaanoton kehittämisessä nähtiin tärkeänä henkilöstö- ja ajallisten resurssien sekä tilojen ja tarvikkeiden mahdollistaminen. Myös koulutus nähtiin tärkeänä. Opinnäytetyössä tuotettiin etävastaanoton toimintamalli, jota voidaan hyödyntää etävastaanoton käyttöönottoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää asiakkaan näkemys ja tarpeet etävastaanoton kehittämisessä.

The aim was to develop remote consultation of chronic wounds in the Hospital District of South Ostrobothnia. The purpose was to design the process of a wound follow-up by remote consultation with co-operation of home care and hospital nurses.

The data were collected by interviewing both home care and hospital nurses. Two kinds of interview methods (thematic interview and semi-structured interview) were used to gather information of present state of chronic wound care. Along the interviews three workshops were held. The material from thematic interviews were analyzed through content analysis. The material from structured interviews and workshops were used to describe present state of organization of wound care and development of remote consultation.

Development of remote consultation was seen as important. Remote consultation was seen as to give value to customer and increase nurses’ expertise and co-operation. Important factors of developing remote consultation were resources and training. In this study an operational model of remote consultation of chronic wound follow-up was built, which can be used in the initialization of remote consultation systems. For further study it would be interesting to find out customers’ opinions and needs for remote consultation.