Ehkäise painehaava ja tunnista riski: toimintamalli leikkauspotilaiden hoitoon
Huurinainen, Kati (2021)
Huurinainen, Kati
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097842
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin leikkauspotilaan painehaavariskiin vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten painehaavariski voidaan huomioida leikkauspotilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Oulun Yliopistollinen sairaala, jolle tuotettiin leikkauspotilaan painehaavojen ehkäisyn toimintamalli.
Tätä varten tehtiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jolla selvitettiin, mitä erityispiirteitä leikkauspotilaan painehaavariskiin liittyy sekä miten painehaavariski voidaan huomioida sekä pre-, intra- että postoperatiivisesti.
Painehaavan riskitekijät tulee tunnistaa, jotta ennaltaehkäisytoimet osataan kohdistaa oikein. Tutkimusaineistosta nostettiin merkittävimmät leikkauspotilaan painehaavariskiin liittyvät tekijät. Potilaaseen liittyvät tekijät ovat ikä, Braden-pisteet, painoindeksi (BMI), anemia, lämpö, perussairaudet, ihon kunto ja inkontinenssi. Leikkaukseen liittyviä tekijöitä ovat leikkauksen kesto, anestesia, leikkauksen aikainen verenvuoto, verituotteet tai nesteinfuusiot ja vasopressoreiden käyttö. Pre- ja postoperatiivisessa vaiheessa painehaavariskiin vaikuttaa fyysinen aktiivisuus sekä useampi leikkaus samalla hoitojaksolla.
Leikkauspotilaan painehaavojen ennaltaehkäisystä nostettiin viisi pääteemaa, jotka ovat kouluttaminen, riskipotilaiden tunnistaminen, paineen keventäminen, ihon kunnon arviointi sekä kommunikointi.
Jotta painehaavan ehkäisytoimia osataan ottaa käyttöön ja suunnitella yksilöllisesti potilaan riskin mukaan, tulee henkilökuntaa kouluttaa. Painehaavan synnyn tunnistaminen ja ehkäisy tulee sisältyä perehdytykseen sekä säännöllisiin koulutuksiin. Henkilökunnan tulee myös tuntea käytettävissä olevat painetta keventävät välineet sekä hallita niiden oikeanlainen käyttö. Myös johtoportaan tulee sitoutua painehaavojen ehkäisyyn, huolehtimalla koulutuksesta sekä asianmukaisten välineiden ja laitteiden saatavuudesta, sekä seuraamalla ehkäisytoimien toteuttamista ja vaikutusta. Kirjaamisen, raportoinnin ja riskiarvioinnin tueksi tarvitaan myös toimivat tietojärjestelmät. Potilastietojärjestelmän tulisi mahdollistaa helppo riskiarviointi, kirjaaminen ja tuoda päätöksenteon tukea painehaavariskiä arvioidessa.
Tätä varten tehtiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jolla selvitettiin, mitä erityispiirteitä leikkauspotilaan painehaavariskiin liittyy sekä miten painehaavariski voidaan huomioida sekä pre-, intra- että postoperatiivisesti.
Painehaavan riskitekijät tulee tunnistaa, jotta ennaltaehkäisytoimet osataan kohdistaa oikein. Tutkimusaineistosta nostettiin merkittävimmät leikkauspotilaan painehaavariskiin liittyvät tekijät. Potilaaseen liittyvät tekijät ovat ikä, Braden-pisteet, painoindeksi (BMI), anemia, lämpö, perussairaudet, ihon kunto ja inkontinenssi. Leikkaukseen liittyviä tekijöitä ovat leikkauksen kesto, anestesia, leikkauksen aikainen verenvuoto, verituotteet tai nesteinfuusiot ja vasopressoreiden käyttö. Pre- ja postoperatiivisessa vaiheessa painehaavariskiin vaikuttaa fyysinen aktiivisuus sekä useampi leikkaus samalla hoitojaksolla.
Leikkauspotilaan painehaavojen ennaltaehkäisystä nostettiin viisi pääteemaa, jotka ovat kouluttaminen, riskipotilaiden tunnistaminen, paineen keventäminen, ihon kunnon arviointi sekä kommunikointi.
Jotta painehaavan ehkäisytoimia osataan ottaa käyttöön ja suunnitella yksilöllisesti potilaan riskin mukaan, tulee henkilökuntaa kouluttaa. Painehaavan synnyn tunnistaminen ja ehkäisy tulee sisältyä perehdytykseen sekä säännöllisiin koulutuksiin. Henkilökunnan tulee myös tuntea käytettävissä olevat painetta keventävät välineet sekä hallita niiden oikeanlainen käyttö. Myös johtoportaan tulee sitoutua painehaavojen ehkäisyyn, huolehtimalla koulutuksesta sekä asianmukaisten välineiden ja laitteiden saatavuudesta, sekä seuraamalla ehkäisytoimien toteuttamista ja vaikutusta. Kirjaamisen, raportoinnin ja riskiarvioinnin tueksi tarvitaan myös toimivat tietojärjestelmät. Potilastietojärjestelmän tulisi mahdollistaa helppo riskiarviointi, kirjaaminen ja tuoda päätöksenteon tukea painehaavariskiä arvioidessa.