Naiserityisyyttä huomioivien toimintatapojen kehittäminen Vantaan vankilassa
Komulainen, Aku-Pekka; Niittymäki, Jouko (2022)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Komulainen, Aku-Pekka
Niittymäki, Jouko
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108417
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tehtävänä on selvittää millaisia toimintoja tulisi järjestää Vantaan vankilaan avattaviin naisvankiosastoihin ja millaisia seikkoja tulisi huomioida heidän kanssaan työskennellessä. Toimeksiantajana opinnäytetyöllemme toimi Vantaan vankila ja se toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Työn tietoperusta pohjautuu lainsäädäntöön ja naisvankeudesta laadittuihin tutkimuksiin. Teoriaosuudessa keskitymme naisten rikollisuuteen tilastojen valossa, heidän taustoihinsa, sekä heihin liittyviin erityiskysymyksiin ja naiserityisyyteen rikosseuraamustyössä. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2022 keväällä haastattelemalla kymmentä henkilöä. Heistä osa työskenteli naisvankien parissa ja osa oli vapautuneita naisvankeja. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jossa kaikille haastateltaville avainkysymykset olivat samat, mutta joihin he vastasivat omin sanoin. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin metodein.
Tulosten perusteella naisvangin saapumisvaihetta vankilaan pidettiin tärkeänä, koska silloin kartoitetaan lähtötilannetta naisen taustat ja tarpeet huomioon ottaen. Jokaiselle halukkaalle tulisi myös pystyä järjestämään riittävä määrä mielekästä toimintaa osastolla; yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tutkimuksessa nousi esille myös vertaistuen tarve ja vankiloissa tulisikin selvittää kokemus-asiantuntijoiden käytön mahdollisuutta laajemmin.
Haastateltavat pitivät henkilökunnan osaamista tärkeänä. Naiserityisyyden ymmärtäminen ja traumatietoisuus nousivat esille tuloksissa ja niitä pidettiin tärkeänä, ihmissuhdetaitojen lisäksi. Nämä asiat tulisi ottaa huomioon koulutuksissa ennen osastolla työskentelyä. Henkilökunnan roolia vangin ja sidosryhmien välillä pidettiin myös tärkeänä, joka korostaa vastuuvirkamiesmallin tärkeyttä. Jatkotutkimusehdotuksena naisvankien kanssa työskentelevän henkilökunnan koulutusta tulisi kartoittaa maan laajuisesti ja tämän pohjalta suunnitella henkilökunnan lisäkoulutuksen tarve.
Tulosten perusteella naisvangin saapumisvaihetta vankilaan pidettiin tärkeänä, koska silloin kartoitetaan lähtötilannetta naisen taustat ja tarpeet huomioon ottaen. Jokaiselle halukkaalle tulisi myös pystyä järjestämään riittävä määrä mielekästä toimintaa osastolla; yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tutkimuksessa nousi esille myös vertaistuen tarve ja vankiloissa tulisikin selvittää kokemus-asiantuntijoiden käytön mahdollisuutta laajemmin.
Haastateltavat pitivät henkilökunnan osaamista tärkeänä. Naiserityisyyden ymmärtäminen ja traumatietoisuus nousivat esille tuloksissa ja niitä pidettiin tärkeänä, ihmissuhdetaitojen lisäksi. Nämä asiat tulisi ottaa huomioon koulutuksissa ennen osastolla työskentelyä. Henkilökunnan roolia vangin ja sidosryhmien välillä pidettiin myös tärkeänä, joka korostaa vastuuvirkamiesmallin tärkeyttä. Jatkotutkimusehdotuksena naisvankien kanssa työskentelevän henkilökunnan koulutusta tulisi kartoittaa maan laajuisesti ja tämän pohjalta suunnitella henkilökunnan lisäkoulutuksen tarve.