Odotusten ja tunteiden vaikutus harjoittelun jälkeiseen kipuun : kirjallisuuskatsaus harjoittelun aiheuttamasta hypoalgesiasta

Abstract

Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, johon vaikuttavat yksilöllisesti biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Psykologiset tekijät, kuten kivun katastrofointi, ahdistus ja stressi vaikuttavat kipukynnykseen ja kipukokemukseen. Yksilön omat tai hänelle tuotetut odotukset voivat vaikuttaa kipukokemuksen muodostumiseen. Harjoittelun aiheuttamalla hypoalgesialla (exercise induced hypoalgesia, EIH) tarkoitetaan yksittäisen fyysisen harjoituksen jälkeistä kipuherkkyyden alenemista. Tutkimuksissa terveillä henkilöillä harjoittelun jälkeistä hypoalgesiaa on havaittu eri harjoittelumuodoissa, minkä lisäksi harjoituksen keston ja intensiteetin on osoitettu vaikuttavan hypoalgeettisen vasteen suuruuteen. Kroonista kipua sairastavilla harjoituksen vaikutukset hypoalgesiaan ovat vaihtelevia eri tutkimuksissa.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää odotusten ja tunteiden vaikutusta harjoittelun aiheuttamaan hypoalgesiaan. Työn tavoitteena oli lisätä fysioterapeuttien sekä muiden sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten tietoa harjoittelun vaikutuksesta kipuun sekä kuinka psykologiset tekijät vaikuttavat hypoalgeettisen vaikutuksen ilmentymiseen. Kirjallisuushaku suoritettiin PubMed- ja Cinahl -tietokantoihin talvella 2022. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan sisäänottokriteerit täyttävää tutkimusta vuosilta 2014–2020.

Tutkimuksissa kivun katastrofointi ja negatiivinen mieliala kuten ahdistus ja pelko vähensivät harjoittelun aiheuttamaa hypoalgesiaa terveillä koehenkilöillä. Liikkumisen pelko ei vaikuttanut hypoalgesiaan kroonista kipua sairastavilla. Ennen harjoittelua tuotetut positiiviset tai neutraalit odotukset harjoittelun kipua lievittävästä vaikutuksesta lisäsivät harjoittelun aiheuttamaa hypoalgeettista vastetta. Yhdessä tutkimuksessa plasebo- eli lumevaikutuksen ja harjoittelun aiheuttaman hypoalgesian katsottiin olevan itsenäisiä tekijöitä.

Tämän kirjallisuuskatsauksen luotettavuuteen vaikuttaa aineiston pieni koko, heterogeenisyys ja tutkimuksien heikko laatu. Aiheesta tarvitaan lisää luotettavaa ja laadukasta tutkimustietoa. Kirjallisuuskatsaus voi kuitenkin tarjota alan ammattilaisille uutta tietoa ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteisiin sekä kuntoutuksen luomiseen niin kipupotilaiden kuin terveidenkin asiakkaiden kanssa. Kuntoutusta suunniteltaessa ja toteuttaessa asiakkaan tunteet ja odotukset tulisi huomioida välttäen samanaikaisesti negatiivisten odotusten luomista, jotta liikkuminen ja harjoittelu olisi asiakkaalle mahdollisimman mielekästä ja kivutonta.