Vårdpersonalens mentala välbefinnande
Sjöblom, Malin; Suomalainen, Sina (2022)
Sjöblom, Malin
Suomalainen, Sina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118481
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen tarkoitus on selvittää mitkä asiat vaikuttavat hoitohenkilökunnan henkiseen hyvinvointiin. Haluamme myös selvittää mikä motivoi hoitajia jatkamaan alalla.
Tutkimus suoritettiin puoli – rakenteellisilla haastatteluilla, jotka äänitettiin ja kirjoitettiin analyysiä varten. Vastaajat olivat 28 – 65 vuotiaita naisia sekä miehiä. He työskentelevät eri organisaatioissa Suomessa sekä Sveitsissä ja puhuvat suomea ja ruotsia.
Tulokset osoittavat, että hoitajan hyvinvointiin vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten työajat, kollegat, variaatiot työpaikalla ja potilaskontaktit. Työpaikalla on tärkeää tuntea itsensä nähdyksi ja kuulluksi sekä pystyä puhumaan kollegojen, ja johdon kanssa, jos tuntee että on huono olla. Suurin osa vastaajistamme tuntevat voivansa puhua kollegojen- ja johdon kanssa, jos kokevat että heillä on ongelmia jaksamisessa ja että heillä on ymmärtäviä kollegoja keihin voivat turvautua. Meillä on ollut useita uupumusoireyhtymästä kärsiviä vastaajia, vaikka suomessa sitä ei lasketa vielä diagnoosiksi. Lisätieto henkisestä hyvinvoinnista ja miten se vaikuttaa hoitajiin on tärkeää, jotta hoito työ voi kehittyä parempaan suuntaan.
Tutkimus suoritettiin puoli – rakenteellisilla haastatteluilla, jotka äänitettiin ja kirjoitettiin analyysiä varten. Vastaajat olivat 28 – 65 vuotiaita naisia sekä miehiä. He työskentelevät eri organisaatioissa Suomessa sekä Sveitsissä ja puhuvat suomea ja ruotsia.
Tulokset osoittavat, että hoitajan hyvinvointiin vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten työajat, kollegat, variaatiot työpaikalla ja potilaskontaktit. Työpaikalla on tärkeää tuntea itsensä nähdyksi ja kuulluksi sekä pystyä puhumaan kollegojen, ja johdon kanssa, jos tuntee että on huono olla. Suurin osa vastaajistamme tuntevat voivansa puhua kollegojen- ja johdon kanssa, jos kokevat että heillä on ongelmia jaksamisessa ja että heillä on ymmärtäviä kollegoja keihin voivat turvautua. Meillä on ollut useita uupumusoireyhtymästä kärsiviä vastaajia, vaikka suomessa sitä ei lasketa vielä diagnoosiksi. Lisätieto henkisestä hyvinvoinnista ja miten se vaikuttaa hoitajiin on tärkeää, jotta hoito työ voi kehittyä parempaan suuntaan.