Vårdpersonalens mentala välbefinnande

Abstract

Syftet med studien är att ta reda på vad som påverkar vårdpersonalens mentala välbefinnande. Vi vill även ta reda på vad som motiverar vårdpersonalen att fortsätta jobba inom branschen.

Studien genomfördes med en semi – strukturerad intervju som bandades och transkriberades för att analyseras. Respondenterna var i ålder 28 – 65 och av båda könen. De arbetar på olika organisationer både i Finland och Schweiz samt pratar både svenska och finska.

I resultatet framkommer det att vårdarens välbefinnande påverkas av olika faktorer, såsom arbetstider, kollegor, variation på arbetsplatsen och patientkontakt. På arbetsplatsen är det viktigt att känna sig sedd och hörd, samt att kunna prata både med kollegor och ledningen om man mår dåligt. De flesta av våra respondenter tycker att de kan prata med ledningen om de har problem med måendet, samt att de har förstående kollegor att luta sig uppefter. Vi har haft flera respondenter med utmattningssyndrom, även om det i Finland inte räknas som diagnos. Mera information om mentalt välbefinnande och hur vårdare påverkas är viktigt för att kunna utveckla vården till det bättre.

Tämän opinnäytteen tarkoitus on selvittää mitkä asiat vaikuttavat hoitohenkilökunnan henkiseen hyvinvointiin. Haluamme myös selvittää mikä motivoi hoitajia jatkamaan alalla.

Tutkimus suoritettiin puoli – rakenteellisilla haastatteluilla, jotka äänitettiin ja kirjoitettiin analyysiä varten. Vastaajat olivat 28 – 65 vuotiaita naisia sekä miehiä. He työskentelevät eri organisaatioissa Suomessa sekä Sveitsissä ja puhuvat suomea ja ruotsia.

Tulokset osoittavat, että hoitajan hyvinvointiin vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten työajat, kollegat, variaatiot työpaikalla ja potilaskontaktit. Työpaikalla on tärkeää tuntea itsensä nähdyksi ja kuulluksi sekä pystyä puhumaan kollegojen, ja johdon kanssa, jos tuntee että on huono olla. Suurin osa vastaajistamme tuntevat voivansa puhua kollegojen- ja johdon kanssa, jos kokevat että heillä on ongelmia jaksamisessa ja että heillä on ymmärtäviä kollegoja keihin voivat turvautua. Meillä on ollut useita uupumusoireyhtymästä kärsiviä vastaajia, vaikka suomessa sitä ei lasketa vielä diagnoosiksi. Lisätieto henkisestä hyvinvoinnista ja miten se vaikuttaa hoitajiin on tärkeää, jotta hoito työ voi kehittyä parempaan suuntaan.

The purpose of the study is to find out what affects the mental well – being of the healthpersonals. We also want to find out what motivates the health care personals to continue work in the field.

This study was made with a semi – structured interview which was recorded and transcribed to be analysed with content analysis. Our respondents were the age 28 – 65 and of both genders. They work in different organisations both in Finland and Switzerland and speak both Swedish and Finnish.

In the result we find that the health – personals’s well – beeing if affected by different factors, such as work – hours, collages, variation on the workplace and contact with the patients. On the workplace it’s important to feel seen and heard, and to be able to talk to both to collages and management if they feel bad. Most of our respondents feels like they can talk to the management if they have a problem with their well – beeing, and that they have understanding collages to learn from. We have multiple respondents who have suffered a burnout, even if it doesn’t count as a diagnosis in Finland. More information about mental well – being and how it affects health – workers is needed to evolve the healthcare – system to the better.