Anhörig till en anhörigas sjukdom: En kvalitativ intervjustudie om hur anhörigas mående och vardag förändras samt önskat stöd när en närstående insjuknar i Alzheimers

Abstract

Detta examensarbete behandlar hur anhörigas vardag och mående påverkas när en närstående drabbats av Alzheimers sjukdom samt vilken information och stöd de får samt önskar få. Syftet med detta examensarbete är att kunna bidra med mer kunskap om hur det är att vara anhörig till en person med Alzheimers. I detta arbete har jag tre frågeställningar, Hur förändras den anhörigas vardag när en närstående diagnostiseras med Alzheimers? Hur förändras den anhörigas mående när en närstående diagnostiseras med Alzheimers? Hur kan anhöriga stödas av vårdare i denna situation?

Genom intervjuer med semistrukturerade intervjufrågor har jag fått ta del av anhörigas erfarenheter och upplevelser om ämnet, resultatet har därefter analyserats med en kvalitativ innehållsanalys. I intervjun deltog sju kvinnor som alla på ett eller annat sätt var kopplade till en person med Alzheimers. Som teoretisk utgångspunkt har Lazarus copingteori använts.

Resultatet visar att anhörigas vardag och mående förändras både när den närstående drabbas av Alzheimers samt flyttar in på ett boende. Informationen som ges är delvis bristfällig och anhöriga upplever att de inte får tillräckligt med stöd från vårdare. Slutsatsen är att det finns saker som vårdare kan utveckla genom att ge anhöriga mer och bättre information och stöd samt ta sig tiden att sätta sig ner för prata och diskutera, eftersom anhöriga ofta känner att de har frågor de vill få svar på.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten läheisten arkeen ja tunnelmiin vaikuttaa se, että lähisukulainen on sairastunut Alzheimerin tautiin ja mitä tietoa ja tukea he saavat ja haluavat saada. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on saada lisää tietoa siitä, millaista on olla Alzheimerin tautia sairastavan henkilön sukulainen. Tässä työssä minulla on kolme kysymystä, Miten läheisen arki muuttuu, kun läheisellä diagnosoidaan Alzheimerin tauti? Miten sukulaisen mieliala muuttuu, kun sukulaisella diagnosoidaan Alzheimerin tauti? Miten hoitajat voivat tukea omaisia tässä tilanteessa?

Haastattelujen kautta puolistrukturoiduilla haastattelukysymyksillä olen päässyt ottamaan osaa omaisten kokemuksiin, jonka tulokset on analysoitu kvalitatiivisella sisältöanalyysillä. Haastattelussa oli mukana seitsemän naista, jotka kaikki olivat tavalla tai toisella yhteydessä Alzheimerin tautia sairastavaan henkilöön. Lasaruksen selviytymisteoriaa on käytetty teoreettisena lähtökohtana.

Tulokset osoittavat, että omaisten arki ja mieliala muuttuvat sekä lähisukulaisen sairastaessa Alzheimerin tautia että muuttaessa palvelukotiin. Annetut tiedot ovat osittain puutteellisia ja omaiset kokevat, että he eivät saa riittävästi tukea hoitajilta. Johtopäätös on, että on asioita, joita hoitajat voivat kehittää antamalla omaisille enemmän ja parempaa tietoa ja tukea sekä varaamalla aikaa jutella ja keskustella, sillä usein omaiset kokevat, että heillä on kysymyksiä, joihin he haluavat vastauksen.

This exam deals with how relatives' normal day and moods are affected when a related person is diagnosed with Alzheimer's disease and what kind of information and support they receive and wish to receive. The purpose of this exam is to be able to contribute with more knowledge about what it is like to be a relative of a person with Alzheimer's. In this work, I have three questions, How does the relative's normal day change when a related person is diagnosed with Alzheimer's? How does the relative's mood change when a related person is diagnosed with Alzheimer's? How can relatives be supported by careers in this situation?

Through interviews with semi-structured interview questions, I have been able to take part of relatives' experiences and experiences on the subject, the results have then been analyzed with a qualitative content analysis. The interview involved seven women who were all in one way or another connected to a person with Alzheimer's. Lazarus' coping theory has been used as a theoretical starting point.

The results show that the relatives' normal day and moods change both when the related person suffers from Alzheimer's and moves into a nursing home. The information provided is partly incomplete and relatives feel that they do not receive sufficient support from careers. The conclusion is that there are things that careers can develop by giving relatives more and better information and support and take the time to sit down to talk and discuss, because relatives often feel that they have questions they want answered.