3D-tarkkuusvertailututkimus : tulostettavan kappaleen sijainnin merkitys tulostusalustalla allasvalopolymerisaatiotulostimilla
Laiho, Noora; Laine, Milla; Launto, Jenni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169522
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus tutkia, onko kappaleen sijainnilla tulostusalustalla vaikutusta tulostustarkkuuteen allasvalopolymerisaatio-tulostimilla. Lisäksi halusimme selvittää, onko eri allasvalopolymerisaatio-tulostustekniikoiden tulostustarkkuuksien välillä merkittäviä eroja. Mukana olleet tulostustekniikat olivat SLA, DLP ja LCD. Käyttämällä erilaisia tulostimia saimme kerättyä tietoa allasvalopolymerisaatio-tulostimista hammastekniikan ammattilaisten käyttöön.
Tutkimuksessa oli mukana kuusi erilaista allasvalopolymerisaatio-tulostinta. Jokaisella tulostimella tulostettiin 10 testikappaletta tulostusalustan keskellä ja 10 testikappaletta tulostusalustan oikeassa ylänurkassa. Testikappaleissa olleet kolme palloa toimivat mittauspisteinä. Tulostetut testikappaleet skannattiin ja verrattiin tietokoneohjelman avulla alkuperäiseen digitaaliseen mastermalliin.
Tulostettujen testikappaleiden sijainnilla tulostusalustalla ei ollut yhtenäistä linjaa pallojen halkaisijoiden ja etäisyyksien suhteen. Ainoa samankaltainen muutos kaikkien tulostimien testikappaleissa oli, että nurkassa tulostetuissa testikappaleissa pallojen halkaisijat olivat suurempia kuin keskellä tulostetuissa testikappaleissa. Kaikkien tulostimien pallojen halkaisijoiden keskiarvot täyttivät asetetun 100 µm kliinisen raja-arvon. Tarkkuusvertailutuloksista löytyi tilastollista merkittävyyttä.
Tutkimuksessa oli mukana kuusi erilaista allasvalopolymerisaatio-tulostinta. Jokaisella tulostimella tulostettiin 10 testikappaletta tulostusalustan keskellä ja 10 testikappaletta tulostusalustan oikeassa ylänurkassa. Testikappaleissa olleet kolme palloa toimivat mittauspisteinä. Tulostetut testikappaleet skannattiin ja verrattiin tietokoneohjelman avulla alkuperäiseen digitaaliseen mastermalliin.
Tulostettujen testikappaleiden sijainnilla tulostusalustalla ei ollut yhtenäistä linjaa pallojen halkaisijoiden ja etäisyyksien suhteen. Ainoa samankaltainen muutos kaikkien tulostimien testikappaleissa oli, että nurkassa tulostetuissa testikappaleissa pallojen halkaisijat olivat suurempia kuin keskellä tulostetuissa testikappaleissa. Kaikkien tulostimien pallojen halkaisijoiden keskiarvot täyttivät asetetun 100 µm kliinisen raja-arvon. Tarkkuusvertailutuloksista löytyi tilastollista merkittävyyttä.