Opiskelijoiden perehdytysopas Helsingin pelastuslaitokselle
Jalkanen, Tuomas; Virta, Asko (2022)
Jalkanen, Tuomas
Virta, Asko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179843
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opiskelijoiden perehdytysopas Helsingin pelastuslaitokselle. Perehdytysopas toteutettiin sähköisessä muodossa ja opiskelijat saavat sen ennen harjoittelun ja perehdytyksen alkua. Perehdytysoppaan tavoitteena oli yhtenäistää Helsingin pelastuslaitokselle tulevien opiskelijoiden perehdyttämistä ja tarjota kaikille opiskelijoille tasapuolinen perehdytys. Opinnäytetyön tilaajana toimi Helsingin pelastuslaitos.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä käyttäen. Tiedonhakuun ja aineiston keruuseen käytettiin sähköisiä tietokantoja, kuten Finna, Cinahl ja PubMed. Aineisto koostui tutkimusartikkeleista, sekä perehdyttämiseen liittyvästä suomenkielisestä kirjallisuudesta.
Tutkimuskysymyksinä olivat: 1) Mitä on hyvä perehdyttäminen? 2) Minkälainen on hyvä perehdytysmateriaali?
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella perehdyttämisessä on tärkeää ottaa huomioon ja hyödyntää perehdytettävän aiempaa osaamista, sekä määrittää yksilölliset perehdytystavoitteet. Perehdyttämisen tulee olla kaksisuuntainen prosessi, jossa organisaatio on vastaanottavainen opiskelijan antamille kehitysehdotuksille ja palautteelle. Jotta kuormitus ei olisi liiallista ja oppiminen pysyisi optimaalisena tulisi perehdytyksen myös olla oikea-aikaista ja suunnitelmallista. Perehdytysmateriaalin osalta tuloksista ilmeni, että hyvän materiaalin kannalta olennaista on materiaalin strukturoitu malli, joka ottaa perehdytettävän tarpeet huomioon ja on mahdollisimman helppokäyttöinen ja selkeä ulkoasultaan. Mahdollisuus tutustua materiaaliin ennen perehdytystä lisää myös perehdytettävän tyytyväisyyttä ja selkeyttää molemminpuolisia odotuksia organisaation ja perehdytettävän välillä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää eri aloilla perehdyttämisen ja perehdytysmateriaalin kehittämisessä. Opinnäytetyöprosessin aikana huomasimme, että suoraan opiskelijoiden perehdyttämiseen liittyvää tutkimusmateriaalia löytyi niukasti. Jatkotutkimuksen kannalta juuri opiskelijoiden perehdyttämistä olisi hyvä tutkia tarkemmin, jotta tietoa saataisiin enemmän kokonaisvaltaisen perehdyttämisprosessin luomiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä käyttäen. Tiedonhakuun ja aineiston keruuseen käytettiin sähköisiä tietokantoja, kuten Finna, Cinahl ja PubMed. Aineisto koostui tutkimusartikkeleista, sekä perehdyttämiseen liittyvästä suomenkielisestä kirjallisuudesta.
Tutkimuskysymyksinä olivat: 1) Mitä on hyvä perehdyttäminen? 2) Minkälainen on hyvä perehdytysmateriaali?
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella perehdyttämisessä on tärkeää ottaa huomioon ja hyödyntää perehdytettävän aiempaa osaamista, sekä määrittää yksilölliset perehdytystavoitteet. Perehdyttämisen tulee olla kaksisuuntainen prosessi, jossa organisaatio on vastaanottavainen opiskelijan antamille kehitysehdotuksille ja palautteelle. Jotta kuormitus ei olisi liiallista ja oppiminen pysyisi optimaalisena tulisi perehdytyksen myös olla oikea-aikaista ja suunnitelmallista. Perehdytysmateriaalin osalta tuloksista ilmeni, että hyvän materiaalin kannalta olennaista on materiaalin strukturoitu malli, joka ottaa perehdytettävän tarpeet huomioon ja on mahdollisimman helppokäyttöinen ja selkeä ulkoasultaan. Mahdollisuus tutustua materiaaliin ennen perehdytystä lisää myös perehdytettävän tyytyväisyyttä ja selkeyttää molemminpuolisia odotuksia organisaation ja perehdytettävän välillä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää eri aloilla perehdyttämisen ja perehdytysmateriaalin kehittämisessä. Opinnäytetyöprosessin aikana huomasimme, että suoraan opiskelijoiden perehdyttämiseen liittyvää tutkimusmateriaalia löytyi niukasti. Jatkotutkimuksen kannalta juuri opiskelijoiden perehdyttämistä olisi hyvä tutkia tarkemmin, jotta tietoa saataisiin enemmän kokonaisvaltaisen perehdyttämisprosessin luomiseksi.