Psykologisen turvallisuuden kehittäminen
Elo, Anne-Maarit (2022)
Elo, Anne-Maarit
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910385
Tiivistelmä
Tähän opinnäytetyöhön kasattiin teoriaa psykologisesta turvallisuudesta ja esihenkilöiden mahdollisuuksista vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen. Opinnäytetyössä tutkittiin, millainen on toimeksiantajan työntekijöiden kokemus esihenkilöiden toiminnasta psykologisen turvallisuuden ylläpitämisessä ja miten esihenkilöt voivat, työntekijöiden näkökulmasta, kehittää psykologisen turvallisuuden kokemusta. Tutkimus toteutettiin internetissä Pirkanmaan Osuuskaupan työntekijöille suunnatulla kyselylomakkeella, johon vastauksia saatiin 54 kappaletta.
Psykologisen turvallisuuden kehittämiseen liittyen valittiin tämän opinnäytetyön kyselytutkimuksessa käsiteltäviksi aiheiksi vuorovaikutus, palaute, virheet ja rakentavat vastaukset. Työntekijöiden todettiin Pirkanmaan Osuuskaupassa kokevan esihenkilöidensä toiminnan vuorovaikutukseen ja palautteisiin liittyvissä asioissa pääsääntöisesti psykologista turvallisuutta tukevana ja kehittävänä. Esihenkilöiden on kyselytutkimuksen mukaan jatkossa syytä keskittyä hoitamaan virheisiin ja negatiivisiin tapahtumiin liittyvät tilanteet enemmän psykologista turvallisuutta kehittävällä tavalla.
Jatkotutkimuksella voidaan selvittää eri menetelmiä, miten tulevaisuudessa taataan, että esihenkilöillä on riittävät taidot psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Pirkanmaan Osuuskaupan kannattaa muutaman vuoden kuluttua tutkia uudelleen, miten psykologisen turvallisuuden kokemus on kehittynyt työntekijöiden näkökulmasta tästä tutkimuksesta saatujen tietojen osalta.
Psykologisen turvallisuuden kehittämiseen liittyen valittiin tämän opinnäytetyön kyselytutkimuksessa käsiteltäviksi aiheiksi vuorovaikutus, palaute, virheet ja rakentavat vastaukset. Työntekijöiden todettiin Pirkanmaan Osuuskaupassa kokevan esihenkilöidensä toiminnan vuorovaikutukseen ja palautteisiin liittyvissä asioissa pääsääntöisesti psykologista turvallisuutta tukevana ja kehittävänä. Esihenkilöiden on kyselytutkimuksen mukaan jatkossa syytä keskittyä hoitamaan virheisiin ja negatiivisiin tapahtumiin liittyvät tilanteet enemmän psykologista turvallisuutta kehittävällä tavalla.
Jatkotutkimuksella voidaan selvittää eri menetelmiä, miten tulevaisuudessa taataan, että esihenkilöillä on riittävät taidot psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Pirkanmaan Osuuskaupan kannattaa muutaman vuoden kuluttua tutkia uudelleen, miten psykologisen turvallisuuden kokemus on kehittynyt työntekijöiden näkökulmasta tästä tutkimuksesta saatujen tietojen osalta.