Diskurssianalyysi naisen roolista ja paikasta työelämässä Trendi-lehdissä : "kun ei biisejä ite osaa tehdä voi aina paljastella"
Räsänen, Johanna (2022)
Räsänen, Johanna
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110979
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten naiseutta kuvataan nuorten naisten lehdessä ja miten lehden naiset kokevat oman paikkansa työelämässä. Naiseutta lähdettiin kuvaamaan naiselle tyypillisesti määriteltyjen roolien kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli jatkaa keskustelua sukupuoliroolien merkityksestä uravalintoihin ja samalla herättää keskustelua siitä, miten mediassa esitetyt naiseuden mallit sekä toisaalta naisten kokemukset työelämässä vaikuttavat naisten valintoihin työurallaan. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä.
Tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että aineiston naiset kokivat, ettei tasa-arvo toteudu työelämässä. Naisen positio koettiin ahtaana, joten naiset ilmaisivat halunsa määritellä tuota roolia ja paikkaa uudelleen.
Naiseutta kuvattiin melko negatiivisessa valossa: se nähtiin useasti uraa hankaloittavana tekijänä, koska työelämässä se saatettiin mieltää heikkoudeksi tai jopa merkiksi ammattitaidottomuudesta. Tämä ilmeni naisiin ja heidän ammattitaitoonsa kohdistuvana vähättelynä. Naiset saattoivat kokea oman paikkansa työelämässä haastavana koska vähättelyn seurauksena he kokivat joutuvansa todistelemaan osaamistaan. Vähättely saattoi myös johtaa heidän oman osaamisensa vähättelyyn. Kaikesta tästä huolimatta naiseutta kuvattiin myös voimavarana: naiset voivat itse vaikuttaa omaan asemaansa työelämässä ja heillä on myös tahto tehdä se. He voivat oman esimerkkinsä kautta välittää moniulotteisempia naiseuden malleja.
Tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että aineiston naiset kokivat, ettei tasa-arvo toteudu työelämässä. Naisen positio koettiin ahtaana, joten naiset ilmaisivat halunsa määritellä tuota roolia ja paikkaa uudelleen.
Naiseutta kuvattiin melko negatiivisessa valossa: se nähtiin useasti uraa hankaloittavana tekijänä, koska työelämässä se saatettiin mieltää heikkoudeksi tai jopa merkiksi ammattitaidottomuudesta. Tämä ilmeni naisiin ja heidän ammattitaitoonsa kohdistuvana vähättelynä. Naiset saattoivat kokea oman paikkansa työelämässä haastavana koska vähättelyn seurauksena he kokivat joutuvansa todistelemaan osaamistaan. Vähättely saattoi myös johtaa heidän oman osaamisensa vähättelyyn. Kaikesta tästä huolimatta naiseutta kuvattiin myös voimavarana: naiset voivat itse vaikuttaa omaan asemaansa työelämässä ja heillä on myös tahto tehdä se. He voivat oman esimerkkinsä kautta välittää moniulotteisempia naiseuden malleja.