Esihenkilöiden näkemyksiä päivittäisjohtamisen osa-alueisiin perehtymisestä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Abstract

Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajat ovat velvollisia huolehtimaan työntekijöidensä riittävästä perehdyttämisestä työpaikkaan, työn oikeaoppiseen suorittamiseen sekä työhön liittyviin mahdollisiin terveysvaaroihin. Henkilöstöjohtamisen tehtävänä on mahdollistaa henkilöstön puolesta yrityksen toiminta ja liiketoiminnalle asetetut tavoitteet. Henkilöstöjohtamisen osa-alueisiin kuuluu tämän lisäksi myös henkilöstön perehdyttäminen ja sen onnistumisesta huolehtiminen. Onnistuneella perehtymisellä voidaan vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin, henkilöstön vaihtuvuuteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esihenkilöiden näkemyksiä esihenkilöille suunnatun perehtymisen onnistumisesta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa organisaatiolle uutta tietoa esihenkilöiden perehdyttämisen tueksi.

Opinnäytetyössä selvitettiin pääasiassa kvantitatiivisen kyselyn avulla Kuopion yliopistollisen sairaalan esihenkilöiden näkemyksiä perehtymisen onnistumisesta. Kyselytutkimusta täydennettiin muutamilla avoimilla kysymyksillä. Opinnäytetyö toteutettiin kokonaistutkimuksena, jossa havaintoyksikköinä olivat 1.1.2020 ja sen jälkeen esihenkilöinä aloittaneet esihenkilöt, joiden työsuhde oli edelleen voimassa. Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva esihenkilöiden näkemyksistä perehtymisen onnistumisesta sen eri osa-alueilla. Kvantitatiivisten kysymysten analysoinnissa tarkasteltiin myös vastausten jakaumia eri ammattiryhmien välillä. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin teemoittelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten tarkastelussa kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia vastauksia verrattiin opinnäytetyössä esitettyihin teoreettisiin viitekehyksiin.

Surveypal-kysely toteutettiin joulu-tammikuussa 2021–2022 ja siihen vastasi 49 esihenkilöä. Kyselyn tulokset osoittivat, että esihenkilöt kaipasivat perehtymiseensä enemmän suunnitelmallisuutta, arviointia, seurantaa ja avointa molemminpuolista palautteenantoa. Kyselyn perusteella esihenkilöt toivoivat lisää täydennyskoulusta myös johtamisen eri suuntauksiin ja teorioihin sekä päivittäisjohtamisen eri osa-alueisiin, kuten päivittäisjohtamisen tukena käytettäviin sähköisiin järjestelmiin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää KYSin esihenkilöiden perehtymisen kehittämiseen, Esimiesperehtymisen Moodle-kurssin päivittämiseen sekä HR-infojen sisällön kehittämiseen.

Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla muun muassa moniammatillisena yhteistyönä toteutettavan perehtymisen mahdollisuuden tutkiminen. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla myös tutkimus esihenkilöiden ammattiryhmäkohtaisten tietoteknisten ja päivittäisjohtamisessa käytettävien ohjelmistojen osaamisesta ja kehittämisestä.