Listautumisantien kannattavuus Suomessa 2015-2020 sijoittajan näkökulmasta
Kotila, Kristian (2022)
Kotila, Kristian
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512052
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, onko sijoittajalle ollut kannattavaa osallistua Helsingin pörssissä järjestettyihin listautumisanteihin vuosina 2015-2020. Opinnäytetyön tarkoitus oli antaa aloittelevalle sijoittajalle perusymmärrys listautumisprosessista, siihen vaikuttavista tekijöistä ja esitellä yleisiä osakkeen ja yrityksen arvon määrittämiseen käytettyjä menetelmiä.
Opinnäytetyö alkaa johdannolla, jonka jälkeen käsitellään pörssilistalle hakevaan yhtiöön kohdistuvia vaatimuksia, listalla toimivia yrityksiä koskevia laillisia seikkoja ja yritysten tapoja määritellä osakkeen merkintähinta. Tämän jälkeen käydään läpi yleisiä sijoittajien käyttämiä menetelmiä osakkeen/yrityksen arvon määritykseen ja mistä sijoittajien tuottovaatimus muodostuu. Seuraavaksi tutkimusosiossa kerrotaan lyhyesti 2015-2020 Helsingin pörssiin listautuneet yritykset ja perustellaan käytetty tutkimusmenetelmä. Tätä seuraa tutkimuksen tulokset, jonka jälkeen tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä ja yleistä pohdintaa tutkimukseen liittyen. Viimeiseksi on kerätty lyhyt vinkkilista sijoittajalle asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon listautumisantiin osallistuttaessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, koska tutkittava perusjoukko muodostui usean yrityksen historiallisista osakehinnoista, jotka olivat numeerisessa muodossa. Tutkittavia osakkeita seurattiin vuosi listautumispäivästä eteenpäin, jonka jälkeen niiden tuottoa verrattiin OMXHGI-indeksin vuosituottoon niiden kannattavuuden mittaamiseksi. Tutkimusaineiston analyysissa käytettiin tilastollisia menetelmiä.
Tulosten perusteella sijoittajan oli kannattavaa osallistua osakeanteihin 2015-2020. Listautumisannit tuottivat ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin 27,5 %, 30,9 % kun mukaan lasketaan osingot. OMXHGI-indeksin keskimääräinen vuosituotto tutkittavalta ajanjaksolta oli vastaavasti noin 10,7 %. Markkinoille aivan uudet osakkeet tuottivat huomattavasti muilta markkinapaikoilta siirtyneitä osakkeita paremmin. Näiden kahden ryhmän kokonaistuotossa oli 100 %:n ero.
Opinnäytetyö alkaa johdannolla, jonka jälkeen käsitellään pörssilistalle hakevaan yhtiöön kohdistuvia vaatimuksia, listalla toimivia yrityksiä koskevia laillisia seikkoja ja yritysten tapoja määritellä osakkeen merkintähinta. Tämän jälkeen käydään läpi yleisiä sijoittajien käyttämiä menetelmiä osakkeen/yrityksen arvon määritykseen ja mistä sijoittajien tuottovaatimus muodostuu. Seuraavaksi tutkimusosiossa kerrotaan lyhyesti 2015-2020 Helsingin pörssiin listautuneet yritykset ja perustellaan käytetty tutkimusmenetelmä. Tätä seuraa tutkimuksen tulokset, jonka jälkeen tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä ja yleistä pohdintaa tutkimukseen liittyen. Viimeiseksi on kerätty lyhyt vinkkilista sijoittajalle asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon listautumisantiin osallistuttaessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, koska tutkittava perusjoukko muodostui usean yrityksen historiallisista osakehinnoista, jotka olivat numeerisessa muodossa. Tutkittavia osakkeita seurattiin vuosi listautumispäivästä eteenpäin, jonka jälkeen niiden tuottoa verrattiin OMXHGI-indeksin vuosituottoon niiden kannattavuuden mittaamiseksi. Tutkimusaineiston analyysissa käytettiin tilastollisia menetelmiä.
Tulosten perusteella sijoittajan oli kannattavaa osallistua osakeanteihin 2015-2020. Listautumisannit tuottivat ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin 27,5 %, 30,9 % kun mukaan lasketaan osingot. OMXHGI-indeksin keskimääräinen vuosituotto tutkittavalta ajanjaksolta oli vastaavasti noin 10,7 %. Markkinoille aivan uudet osakkeet tuottivat huomattavasti muilta markkinapaikoilta siirtyneitä osakkeita paremmin. Näiden kahden ryhmän kokonaistuotossa oli 100 %:n ero.