Näytä suppeat kuvailutiedot

Kuntoutumisen arviointi alaraajaproteesin käyttäjällä

Nurminen, Tomi (2009)

dc.contributor.authorNurminen, Tomi
dc.date.accessioned2014-05-15T06:26:19Z
dc.date.available2014-05-15T06:26:19Z
dc.date.issued2009
dc.identifier.uriURN:NBN:fi:amk-201405147879
dc.identifier.urihttp://www.theseus.fi/handle/10024/75084
dc.description.abstractProteesikuntoutus toteutetaan sairaanhoitopiireissä eri tavoin, joissa noudatetaan tiettyjä toimintaperiaatteita. Proteesikuntoutumisen arviointi on käsitteenä melko tuntematon ja kuntoutuksen jälkeen proteesinkäyttäjä näyttää olevan monessa suhteessa itse velvollinen arvioimaan omaa selviytymistään. Opinnäytetyössä selvitettiin, tekevätkö sairaanhoitopiirit kuntoutumisen arviointia alaraaja-amputoitujen proteesikuntoutuksen jälkeen. asiantuntijahaastattelulla selvitettiin, millainen on hyvä arviointi ja miksi sitä pitäisi tehdä. Näiden tietojen pohjalta esitetään olennaisimmat asiat, joihin alaraaja-amputoidun kuntoutuksen arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota. Taustatiedot kerättiin kymmeneltä sairaanhoitopiiriltä, avoimena kysymyksenä sähköpostilla tai puhelinhaastatteluilla ja asiantuntijahaastattelu tehtiin teemahaastatteluna. Avoimen kysymyksen vastauksista ilmeni, että sairaanhoitopiireillä ei ole käytössään systemaattista proteesikuntoutuksen jälkeistä arviointikäytäntöä. Asiantuntijahaastattelun pohjalta todettiin, että arviointi kertoo kuntoutumisen lopputuloksen ja palveluntuottajan oman toiminnan tason. Proteesikuntoutujan arviointia tulee tehdä aina yksilöllisellä tasolla, ja se jaetaan useaan eri vaiheeseen. Kaikkien kuntoutusalan ammattilaisten tulisi tehdä kuntoutumisen arviointia. Proteesikuntoutumisen kannalta tärkein arvioinnista saatu tieto on proteesikävelytaito. Arviointien toistettavuus on yksilöllistä ja sitä tulee tehdä kaikille alaraajaproteesin käyttäjille. Arvioinnissa käytettävät mittarit tulisi olla yleisesti tunnettuja ja niiden käyttö tulisi soveltua kaikille käyttökoulutuksen saanneille kuntoutusalan ammattilaisille. Arviointikäytäntö pitäisi saada valtakunnallisesti kaikkien sairaanhoitopiirien käyttöön. Toteutuakseen se edellyttäisi sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä. Arviointia tehdään monella eri sektorilla, mutta systemaattinen ja yleisesti käytetty arviointikäytäntö kuntoutusalalla on vähemmän tunnettua. Tulevaisuudessa proteesinkäyttäjän kuntoutuksessa pitäisi olla valtakunnallisesti yhtenäinen arviointikäytäntö. Näin proteesikuntoutumisen tuloksellisuus varmistuisi.fi
dc.description.abstractThe prosthetic rehabilitation is carried out in different ways in the Health care districts that have their own operational principles. The evaluation of the prosthetic rehabilitation is fairly unknown as a concept and it seems that the user of the prosthesis are often left to manage on their own after the rehabilitation. The purpose of the final project was to clarify if the health care districts make the evaluation of the rehabilitation after the prosthetic rehabilitation for lower extremity amputees. It is clarified through the expert interview what good evaluation is like and why it should be done. From this data come up the most relevant issues that the evaluation of the lower extremity amputee rehabilitation should focus on. The data acquisition was performed as an inquiry to ten health care districts with e-mail and telephone. The expert interview was made as a theme interview. The answers to the open question showed that there is no systematic evaluation practice after the prosthetic rehabilitation in use in the health care districts. Based on the expert interview it was stated that the evaluation gives the final result of the rehabilitation and of the activity level of the service producer. The evaluation of prosthetic rehabilitation has to be always made at an individual level and it has to be divided into several separate stages. The evaluation of the rehabilitation should be made by all the professionals of rehabilitation. The most important piece of information based on the evaluation regarding prosthetic rehabilitation was the ability to walk with the prosthesis. The repeatability of evaluation is individual and it has to be made to all the users of the lower extremity prosthetic. The indicators which are used in the evaluation should be generally known to and used by all the professionals of rehabilitation who have user training. The evaluation practice could be nationally used by all the health care districts and in order to be realized it would require cooperation between the hospital districts. Evaluation is made in many various sectors but the systematic evaluation practice that has been generally used within rehabilitation is less known. In the future it would be good if there was a nationally uniform evaluation practice in the prosthetic user's rehabilitation. This way we would be ensured about the profitability of the prosthetic rehabilitation.en
dc.language.isofin
dc.publisherMetropolia Ammattikorkeakoulu
dc.rightsAll rights reserved
dc.titleKuntoutumisen arviointi alaraajaproteesin käyttäjälläfi
dc.type.ontasotfi=Ylempi AMK-opinnäytetyö|sv=Högre YH-examensarbete|en=Master's thesis|
dc.identifier.dscollection10024/205
dc.organizationMetropolia Ammattikorkeakoulu
dc.contributor.organizationMetropolia Ammattikorkeakoulu
dc.subject.keywordalaraaja-amputoitu
dc.subject.keywordproteesikuntoutus
dc.subject.keywordarviointi
dc.subject.degreeprogramfi=Apuvälinetekniikka|sv=Hjälpmedelsteknik|en=Orthotics and Prosthetics|
dc.subject.disciplineApuvälinetekniikka


Tiedostot

Thumbnail

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot