Varhaiskasvatuksen opettajien psyykkinen työhyvinvointi: Laadullinen tutkimus Auta Lasta ry:n päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajien psyykkisestä työhyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa
Harju, Veera; Holma, Susanna (2022)
Harju, Veera
Holma, Susanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013384
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Auta Lasta ry:n päiväkotien kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Auta Lasta ry:n päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajien psyykkistä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tietoperustassa käsitellään varhaiskasvatuksen arkea ja varhaiskasvatuksen opettajan työtehtäviä, psyykkistä työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, sekä siihen vaikuttavia edistäviä ja kuormittavia tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmetodina hyödynsimme teemahaastattelua ja keräsimme aineiston haastattelemalla kolmea Auta Lasta ry:n päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto analysointiin teemoittelemalla ja tutkimuksen tulokset, sekä johtopäätökset esitettiin ammatillista tietopohjaa sekä tutkimustuloksia toisiinsa reflektoiden.
Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajien psyykkinen työhyvinvointi vaihtelee ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Psyykkistä työhyvinvointia edistävinä tekijöinä korostui hyvä työyhteisö ja lapsen kasvun seuraamisesta saatu ilo. Sen sijaan varhaiskasvatuksen opettajien psyykkistä työhyvinvointia kuormittivat resurssipula, mikä johtaa usein kiireeseen. Keskeisiksi teemoiksi nousivat moniammatillisen yhteistyön vaikutus psyykkiseen työhyvinvointiin, muuttuvan yhteiskunnan vaikutukset psyykkiseen työhyvinvointiin, sekä pedagogisen toiminnan merkitys psyykkistä työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Aineistosta tuli ilmi, että varhaiskasvatuksen opettajan hyvä psyykkinen työhyvinvointi edistää myös lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme psyykkisen työhyvinvoinnin tarkastelua työntekijän yksityiselämän näkökulmasta. Tutkimuksessa voisi esimerkiksi kuvailla, miten työntekijä voi itse ottaa vastuuta psyykkisestä työhyvinvoinnistaan ja edistää sitä.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmetodina hyödynsimme teemahaastattelua ja keräsimme aineiston haastattelemalla kolmea Auta Lasta ry:n päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto analysointiin teemoittelemalla ja tutkimuksen tulokset, sekä johtopäätökset esitettiin ammatillista tietopohjaa sekä tutkimustuloksia toisiinsa reflektoiden.
Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajien psyykkinen työhyvinvointi vaihtelee ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Psyykkistä työhyvinvointia edistävinä tekijöinä korostui hyvä työyhteisö ja lapsen kasvun seuraamisesta saatu ilo. Sen sijaan varhaiskasvatuksen opettajien psyykkistä työhyvinvointia kuormittivat resurssipula, mikä johtaa usein kiireeseen. Keskeisiksi teemoiksi nousivat moniammatillisen yhteistyön vaikutus psyykkiseen työhyvinvointiin, muuttuvan yhteiskunnan vaikutukset psyykkiseen työhyvinvointiin, sekä pedagogisen toiminnan merkitys psyykkistä työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Aineistosta tuli ilmi, että varhaiskasvatuksen opettajan hyvä psyykkinen työhyvinvointi edistää myös lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme psyykkisen työhyvinvoinnin tarkastelua työntekijän yksityiselämän näkökulmasta. Tutkimuksessa voisi esimerkiksi kuvailla, miten työntekijä voi itse ottaa vastuuta psyykkisestä työhyvinvoinnistaan ja edistää sitä.