HSY:n vesihuollon lisä- ja muutostöiden analyysi uutta hankintajärjestelmää varten
Westerberg, Tiia (2022)
Westerberg, Tiia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113556
Tiivistelmä
Työn aiheena oli analysoida Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) vesihuollon lisä- ja muutostöitä. Työ tehtiin vesihuollon Investoinnit-osastolle, johon kuuluu kolme yksikköä: alueverkostot, laitosprojektit ja verkostoprojektit. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lisä- ja muutostöiden määristä, nykyisen kirjausprosessin toimivuudesta ja nostaa esiin huomioitavia asioita uutta hankintajärjestelmää varten. Pyrkimyksenä HSY:llä on saada lisä- ja muutostöiden kirjaukset ja tilauskäytännöt yhteneväisemmiksi parempaa seurattavuutta ja raportointia varten. Tämän lisäksi selvitettiin henkilöstön haastatteluilla lisä- ja muutostöiden syntyyn vaikuttavia yleisimpiä syitä. Haastateltaviin kuului jokaisen yksikön päällikkö ja aineiston perusteella valitut projektipäälliköt.
Lisä- ja muutostöiden analysointi perustui osaston tilauskustannusaineistoon ajalta 2018–2021. Ennen varsinaista analysointia tilausaineiston lisä- ja muutostöiden virheelliset tilauskirjauskategorioinnit korjattiin. Analysoinnissa tilauskirjauksia käsiteltiin viiden eri kategorian kautta, jotka perustuivat nykyisen hankintajärjestelmän luokitukseen. Lisä- ja muutostöitä oli kahdessa eri kategoriassa: rakentamisen lisätyöt ja suunnittelun lisätyöt. Aineistosta poimittiin kaikki ne projektit, jotka olivat sisältäneet lisä- ja muutostöitä, ja eri aineistojen tiedot yhdistettiin yhdeksi lähtöaineistoksi, mikä mahdollisti erilaisten vertailujen tekemisen. Tietoja ryhmiteltiin ja vertailtiin mm. yksikkö-, investointikori- ja projektitasolla.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että lisä- ja muutostöiden määrät ja osuudet päätyön arvosta vaihtelevat paljon, eivätkä ne kerääntyneet vain tiettyihin esim. investointikoreihin. Tilauskustannuksittain eniten lisä- ja muutostöitä oli alueverkostoilla. Keskimäärin koko osaston suunnittelun lisätyöt olivat 24 % ja rakentamisen lisätyöt 13 % niiden päätyön arvosta. Verrattuna alkuperäisiin tilauskustannuksiin rakentamisen lisätyökirjauksien korjaukset olivat keskimäärin +33 % ja suunnittelun +39 %. Lisä- ja muutostöiden syntyyn vaikuttavissa tekijöissä oli yksiköissä vaihtelevuutta, mutta lähtötietojen puutteellisuus oli kaikkia yhdistävä tekijä. Aineiston korjaustarpeen sekä haastattelujen perusteella lisä- ja muutostöiden tilausprosessiin tarvitaan jatkossa parempaa ohjeistusta. Uudessa järjestelmässä voitaisiin hyödyntää monia jo käytössä olevia parametreja, jos niiden sisältöä parannetaan. Lisä- ja muutostöihin liittyvät asiat, kuten seuranta, tulisi yhtenäistää ainakin yksiköiden sisällä.
Lisä- ja muutostöiden analysointi perustui osaston tilauskustannusaineistoon ajalta 2018–2021. Ennen varsinaista analysointia tilausaineiston lisä- ja muutostöiden virheelliset tilauskirjauskategorioinnit korjattiin. Analysoinnissa tilauskirjauksia käsiteltiin viiden eri kategorian kautta, jotka perustuivat nykyisen hankintajärjestelmän luokitukseen. Lisä- ja muutostöitä oli kahdessa eri kategoriassa: rakentamisen lisätyöt ja suunnittelun lisätyöt. Aineistosta poimittiin kaikki ne projektit, jotka olivat sisältäneet lisä- ja muutostöitä, ja eri aineistojen tiedot yhdistettiin yhdeksi lähtöaineistoksi, mikä mahdollisti erilaisten vertailujen tekemisen. Tietoja ryhmiteltiin ja vertailtiin mm. yksikkö-, investointikori- ja projektitasolla.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että lisä- ja muutostöiden määrät ja osuudet päätyön arvosta vaihtelevat paljon, eivätkä ne kerääntyneet vain tiettyihin esim. investointikoreihin. Tilauskustannuksittain eniten lisä- ja muutostöitä oli alueverkostoilla. Keskimäärin koko osaston suunnittelun lisätyöt olivat 24 % ja rakentamisen lisätyöt 13 % niiden päätyön arvosta. Verrattuna alkuperäisiin tilauskustannuksiin rakentamisen lisätyökirjauksien korjaukset olivat keskimäärin +33 % ja suunnittelun +39 %. Lisä- ja muutostöiden syntyyn vaikuttavissa tekijöissä oli yksiköissä vaihtelevuutta, mutta lähtötietojen puutteellisuus oli kaikkia yhdistävä tekijä. Aineiston korjaustarpeen sekä haastattelujen perusteella lisä- ja muutostöiden tilausprosessiin tarvitaan jatkossa parempaa ohjeistusta. Uudessa järjestelmässä voitaisiin hyödyntää monia jo käytössä olevia parametreja, jos niiden sisältöä parannetaan. Lisä- ja muutostöihin liittyvät asiat, kuten seuranta, tulisi yhtenäistää ainakin yksiköiden sisällä.