HSY:n vesihuollon lisä- ja muutostöiden analyysi uutta hankintajärjestelmää varten

Abstract

Työn aiheena oli analysoida Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) vesihuollon lisä- ja muutostöitä. Työ tehtiin vesihuollon Investoinnit-osastolle, johon kuuluu kolme yksikköä: alueverkostot, laitosprojektit ja verkostoprojektit. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lisä- ja muutostöiden määristä, nykyisen kirjausprosessin toimivuudesta ja nostaa esiin huomioitavia asioita uutta hankintajärjestelmää varten. Pyrkimyksenä HSY:llä on saada lisä- ja muutostöiden kirjaukset ja tilauskäytännöt yhteneväisemmiksi parempaa seurattavuutta ja raportointia varten. Tämän lisäksi selvitettiin henkilöstön haastatteluilla lisä- ja muutostöiden syntyyn vaikuttavia yleisimpiä syitä. Haastateltaviin kuului jokaisen yksikön päällikkö ja aineiston perusteella valitut projektipäälliköt.

Lisä- ja muutostöiden analysointi perustui osaston tilauskustannusaineistoon ajalta 2018–2021. Ennen varsinaista analysointia tilausaineiston lisä- ja muutostöiden virheelliset tilauskirjauskategorioinnit korjattiin. Analysoinnissa tilauskirjauksia käsiteltiin viiden eri kategorian kautta, jotka perustuivat nykyisen hankintajärjestelmän luokitukseen. Lisä- ja muutostöitä oli kahdessa eri kategoriassa: rakentamisen lisätyöt ja suunnittelun lisätyöt. Aineistosta poimittiin kaikki ne projektit, jotka olivat sisältäneet lisä- ja muutostöitä, ja eri aineistojen tiedot yhdistettiin yhdeksi lähtöaineistoksi, mikä mahdollisti erilaisten vertailujen tekemisen. Tietoja ryhmiteltiin ja vertailtiin mm. yksikkö-, investointikori- ja projektitasolla.

Aineiston perusteella voidaan todeta, että lisä- ja muutostöiden määrät ja osuudet päätyön arvosta vaihtelevat paljon, eivätkä ne kerääntyneet vain tiettyihin esim. investointikoreihin. Tilauskustannuksittain eniten lisä- ja muutostöitä oli alueverkostoilla. Keskimäärin koko osaston suunnittelun lisätyöt olivat 24 % ja rakentamisen lisätyöt 13 % niiden päätyön arvosta. Verrattuna alkuperäisiin tilauskustannuksiin rakentamisen lisätyökirjauksien korjaukset olivat keskimäärin +33 % ja suunnittelun +39 %. Lisä- ja muutostöiden syntyyn vaikuttavissa tekijöissä oli yksiköissä vaihtelevuutta, mutta lähtötietojen puutteellisuus oli kaikkia yhdistävä tekijä. Aineiston korjaustarpeen sekä haastattelujen perusteella lisä- ja muutostöiden tilausprosessiin tarvitaan jatkossa parempaa ohjeistusta. Uudessa järjestelmässä voitaisiin hyödyntää monia jo käytössä olevia parametreja, jos niiden sisältöä parannetaan. Lisä- ja muutostöihin liittyvät asiat, kuten seuranta, tulisi yhtenäistää ainakin yksiköiden sisällä.