Lukemisen merkitys varhaiskasvatusikäisen lapsen kehitykselle
Marjeta, Petra (2022)
Marjeta, Petra
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113948
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena on tuoda esille ääneen lukemisen merkitys varhaiskasvatusikäisen lapsen kielenkehitykselle. Tein opinnäytetyöni käyttäen metodina kirjallisuuskatsauksista narratiivista yleiskatsausta. Löytämäni aineistot tukivat toisiaan, enkä löytänyt niiden väliltä ristiriitaa.
Tuon opinnäytetyössäni ensin esiin lapsen kielenkehityksen keskeisimmät vaiheet ja sen missä iässä ne tyypillisesti alkavat kehittyä. Käyn läpi lapsen varhaiset vuorovaikutustaidot, kuuntelutaidon kehittymisen, sanaston kehityksen, kielenkäyttötaidot, luku- ja kirjoitustaidon sekä lapsen tunnetaitojen kehitystä.
Lapselle ääneen lukeminen tukee varhaiskasvatusikäisen lapsen kielenkehittymistä monin eri tavoin. Lukuhetkissä lapsen vuorovaikutustaidot voivat kehittyä, lukeminen kehittää myös lapsen kuuntelutaitoa, sanavaraston kehitystä ja monipuolistumista, kielenkäyttötaitoa, tunnetaitojen kehitystä, luku- ja kirjoitustaitoa sekä auttaa lapsen tarkkaavuuden kehittymisessä ja laajentaa hänen ymmärrystään. Se voi auttaa myös lapsen toimimista siirtymätilanteissa ja kehittää toiminnanohjausta. Eri kielenkehityksen osa-alueet tukevat myös toisiensa kehittymistä. Ääneen lukeminen mahdollistaa yhteisöllisissä lukuhetkissä joukkoon kuulumisen tunteen.
Aineistossa tuotiin esiin lasten kielenkehityksen haasteiden yleistyneen ja tähän yhtenä syynä epäiltiin ääneen lukemisen vähentymistä. Aineistossa nostettiinkin esiin älylaitteiden merkitys ääneen lukemisen vähentymiselle, niiden mukanaan tuoma vuorovaikutuksen keskeytyminen ja tuotiin esiin myös nykyinen kiireinen kulttuuri.
Aineiston perusteella lapselle lukeminen on tärkeässä roolissa tukemassa lapsen kielenkehitystä. Lapsen ja aikuisen välinen lukuhetki tarjoaa läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Kielellisesti rikkaassa ympäristössä lapsi pääsee tutustumaan kirjoitettuihin teksteihin yksin ja yhdessä aikuisen kanssa, aineistoissa merkityksellisenä nousi esiin kodin positiivisen asenteen merkitys lukemista kohtaan.
Tuon opinnäytetyössäni ensin esiin lapsen kielenkehityksen keskeisimmät vaiheet ja sen missä iässä ne tyypillisesti alkavat kehittyä. Käyn läpi lapsen varhaiset vuorovaikutustaidot, kuuntelutaidon kehittymisen, sanaston kehityksen, kielenkäyttötaidot, luku- ja kirjoitustaidon sekä lapsen tunnetaitojen kehitystä.
Lapselle ääneen lukeminen tukee varhaiskasvatusikäisen lapsen kielenkehittymistä monin eri tavoin. Lukuhetkissä lapsen vuorovaikutustaidot voivat kehittyä, lukeminen kehittää myös lapsen kuuntelutaitoa, sanavaraston kehitystä ja monipuolistumista, kielenkäyttötaitoa, tunnetaitojen kehitystä, luku- ja kirjoitustaitoa sekä auttaa lapsen tarkkaavuuden kehittymisessä ja laajentaa hänen ymmärrystään. Se voi auttaa myös lapsen toimimista siirtymätilanteissa ja kehittää toiminnanohjausta. Eri kielenkehityksen osa-alueet tukevat myös toisiensa kehittymistä. Ääneen lukeminen mahdollistaa yhteisöllisissä lukuhetkissä joukkoon kuulumisen tunteen.
Aineistossa tuotiin esiin lasten kielenkehityksen haasteiden yleistyneen ja tähän yhtenä syynä epäiltiin ääneen lukemisen vähentymistä. Aineistossa nostettiinkin esiin älylaitteiden merkitys ääneen lukemisen vähentymiselle, niiden mukanaan tuoma vuorovaikutuksen keskeytyminen ja tuotiin esiin myös nykyinen kiireinen kulttuuri.
Aineiston perusteella lapselle lukeminen on tärkeässä roolissa tukemassa lapsen kielenkehitystä. Lapsen ja aikuisen välinen lukuhetki tarjoaa läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Kielellisesti rikkaassa ympäristössä lapsi pääsee tutustumaan kirjoitettuihin teksteihin yksin ja yhdessä aikuisen kanssa, aineistoissa merkityksellisenä nousi esiin kodin positiivisen asenteen merkitys lukemista kohtaan.
