Hyvinvointiteknologiaa hyödyntävän kliinisen tutkimuksen suunnitteluprosessi
Parviainen, Anna (2022)
Parviainen, Anna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315007
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön idea syntyi tarpeesta koota yhteen kaikki ohjeet, joita tutkijan tulee noudattaa kliinisen tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Opinnäytetyön avulla tutkija voi ymmärtää hyvinvointiteknologiaa hyödyntävän kliinisen tutkimuksen suunnitteluprosessia paremmin ja löytää tarvittavat tiedot suunnitteluprosessiin valmistautumista varten. Opinnäytetyötä varten selvitettiin oleellisten ajantasaisten säädösten ja ohjeiden sisältö ja tutustuttiin PSHP:n antamiin ohjeisiin kliinisen tutkimuksen tekemisestä.
Tuloksena kuvailtiin vaadittavien asiakirjojen sisältö ja esiteltiin osa valmiista asiakirjoista, jotka tehtiin opinnäytetyössä esimerkkinä käytettyä kliinistä tutkimusta varten. Asiakirjoista kerrottiin eri viranomaisten vaatimuksiin peilaten. Tuotokset käsiteltiin suunnitteluprosessin mukaisessa järjestyksessä sisältäen eettisen ennakkoarvioinnin, Fimean lupahakemusmenettelyn ja muut suunnittelun vaiheet.
Kirjoittajan osallistuminen tutkimusryhmän toimintaan samaan aikaan, kun ohjeistuksia päivitetään ja kansainvälisiä säädöksiä yhtenäistetään, osoitti miten työläitä ja aikaa vieviä kliinisen tutkimuksen ensiaskeleet voivat olla. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kliinisen tutkimuksen suunnittelu vaatii suurta perehtyneisyyttä ja ohjeiden sisäistämistä, jotta suunnitteluprosessin eri osa-alueet suoritetaan niiden vaatimalla osaamisella. Lisäksi tutkijan täytyy päivittää osaamistaan säännöllisesti, sillä hakemusmenettelyyn liittyviä ohjeita päivitetään usein.
Tuloksena kuvailtiin vaadittavien asiakirjojen sisältö ja esiteltiin osa valmiista asiakirjoista, jotka tehtiin opinnäytetyössä esimerkkinä käytettyä kliinistä tutkimusta varten. Asiakirjoista kerrottiin eri viranomaisten vaatimuksiin peilaten. Tuotokset käsiteltiin suunnitteluprosessin mukaisessa järjestyksessä sisältäen eettisen ennakkoarvioinnin, Fimean lupahakemusmenettelyn ja muut suunnittelun vaiheet.
Kirjoittajan osallistuminen tutkimusryhmän toimintaan samaan aikaan, kun ohjeistuksia päivitetään ja kansainvälisiä säädöksiä yhtenäistetään, osoitti miten työläitä ja aikaa vieviä kliinisen tutkimuksen ensiaskeleet voivat olla. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kliinisen tutkimuksen suunnittelu vaatii suurta perehtyneisyyttä ja ohjeiden sisäistämistä, jotta suunnitteluprosessin eri osa-alueet suoritetaan niiden vaatimalla osaamisella. Lisäksi tutkijan täytyy päivittää osaamistaan säännöllisesti, sillä hakemusmenettelyyn liittyviä ohjeita päivitetään usein.