Vammaisten kokemuksia palveluasumisesta koronapandemian aikana
Moisio, Susanna (2022)
Moisio, Susanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816562
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Koronaviruksiin kuuluva COVID-19 epidemia alkoi leviämään maailmalla vuoden 2019 lopulla. Varsin pian huomattiin, että pandemia aiheutti globaalin terveysuhan, jonka vaikutuksista ei ollut juurikaan tietoa. Tämä edellytti nopeaa tilanteeseen reagointia, joka vaati erilaisten hillitsemis- ja rajoittamistoimien käytäntöönpanoa. Kansalaisten perusoikeuksia rajoitettiin erilaisten paikallisten ja viranomaistahojen suositusten
ja ohjeiden sekä lainsäädännön puitteissa. Tämä kaikki vaikutti vääjäämättä ihmisten oikeuksiin, vapauksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Koronapandemia toi esille kriisin vaikutukset jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla. Rajoitukset kohdistuivat vammaisten arkeen ja hyvinvointiin merkittävällä tavalla, erityisen tiukkoja rajoitustoimenpiteet olivat vammaisten ympärivuorokautisen asumispalveluiden osalta.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten vammaiset kokivat rajoitustoimenpiteiden vaikutukset arjessaan ja millaisia vaikutuksia niillä oli asukkaiden hyvinvointiin. Sen lisäksi kysyttiin, millaisia kehitysideoita asukkaille nousi poikkeusolojen aikaisesta toiminnasta. Teemahaastattelulla selvitettiin vammaisten subjektiivisia kokemuksia koronapandemian ajasta.
Tutkimukseen osallistuneet kokivat, että koronapandemian aiheuttamilla rajoitustoimilla oli vaikutusta heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa poikkeusolojen aikana. Osallistujat pitivät tärkeänä vammaisten oikeuksien ja tarpeiden parempaa huomioon ottamista tulevassa kriisisuunnittelussa- ja varautumisessa. Sen lisäksi tulee huomioida myös viranomaistahojen ja palveluntuottajien parempi vuorovaikutus ja kommunikointi
noudatettavista rajoitustoimista pandemian hillitsemiseksi. Kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää tulevia varautumis- ja kriisisuunnitelmia päivitettäessä.
Covid-19 pandemian ja palveluntuottajien sekä henkilöstömitoituksen riittävyyden väliset yhteydet vaativat jatkossa lisää tutkimusta. On tärkeää tutkia myös koronapandemian ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Laajempi tarkastelu erityisesti vammaispalveluasumisen työntekijöiden näkökulmasta olisi tärkeää. Kulttuurierojen huomioiminen vammaisten henkilöiden kokemuksissa kansainvälisesti voisi antaa lisää perspektiiviä siihen, miten vammaispolitiikka toteutuu yhteiskunnallisella tasolla.
Koronaviruksiin kuuluva COVID-19 epidemia alkoi leviämään maailmalla vuoden 2019 lopulla. Varsin pian huomattiin, että pandemia aiheutti globaalin terveysuhan, jonka vaikutuksista ei ollut juurikaan tietoa. Tämä edellytti nopeaa tilanteeseen reagointia, joka vaati erilaisten hillitsemis- ja rajoittamistoimien käytäntöönpanoa. Kansalaisten perusoikeuksia rajoitettiin erilaisten paikallisten ja viranomaistahojen suositusten
ja ohjeiden sekä lainsäädännön puitteissa. Tämä kaikki vaikutti vääjäämättä ihmisten oikeuksiin, vapauksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Koronapandemia toi esille kriisin vaikutukset jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla. Rajoitukset kohdistuivat vammaisten arkeen ja hyvinvointiin merkittävällä tavalla, erityisen tiukkoja rajoitustoimenpiteet olivat vammaisten ympärivuorokautisen asumispalveluiden osalta.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten vammaiset kokivat rajoitustoimenpiteiden vaikutukset arjessaan ja millaisia vaikutuksia niillä oli asukkaiden hyvinvointiin. Sen lisäksi kysyttiin, millaisia kehitysideoita asukkaille nousi poikkeusolojen aikaisesta toiminnasta. Teemahaastattelulla selvitettiin vammaisten subjektiivisia kokemuksia koronapandemian ajasta.
Tutkimukseen osallistuneet kokivat, että koronapandemian aiheuttamilla rajoitustoimilla oli vaikutusta heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa poikkeusolojen aikana. Osallistujat pitivät tärkeänä vammaisten oikeuksien ja tarpeiden parempaa huomioon ottamista tulevassa kriisisuunnittelussa- ja varautumisessa. Sen lisäksi tulee huomioida myös viranomaistahojen ja palveluntuottajien parempi vuorovaikutus ja kommunikointi
noudatettavista rajoitustoimista pandemian hillitsemiseksi. Kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää tulevia varautumis- ja kriisisuunnitelmia päivitettäessä.
Covid-19 pandemian ja palveluntuottajien sekä henkilöstömitoituksen riittävyyden väliset yhteydet vaativat jatkossa lisää tutkimusta. On tärkeää tutkia myös koronapandemian ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Laajempi tarkastelu erityisesti vammaispalveluasumisen työntekijöiden näkökulmasta olisi tärkeää. Kulttuurierojen huomioiminen vammaisten henkilöiden kokemuksissa kansainvälisesti voisi antaa lisää perspektiiviä siihen, miten vammaispolitiikka toteutuu yhteiskunnallisella tasolla.
