Vammaisten kokemuksia palveluasumisesta koronapandemian aikana

Abstract

Tiivistelmä Koronaviruksiin kuuluva COVID-19 epidemia alkoi leviämään maailmalla vuoden 2019 lopulla. Varsin pian huomattiin, että pandemia aiheutti globaalin terveysuhan, jonka vaikutuksista ei ollut juurikaan tietoa. Tämä edellytti nopeaa tilanteeseen reagointia, joka vaati erilaisten hillitsemis- ja rajoittamistoimien käytäntöönpanoa. Kansalaisten perusoikeuksia rajoitettiin erilaisten paikallisten ja viranomaistahojen suositusten ja ohjeiden sekä lainsäädännön puitteissa. Tämä kaikki vaikutti vääjäämättä ihmisten oikeuksiin, vapauksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Koronapandemia toi esille kriisin vaikutukset jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla. Rajoitukset kohdistuivat vammaisten arkeen ja hyvinvointiin merkittävällä tavalla, erityisen tiukkoja rajoitustoimenpiteet olivat vammaisten ympärivuorokautisen asumispalveluiden osalta.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten vammaiset kokivat rajoitustoimenpiteiden vaikutukset arjessaan ja millaisia vaikutuksia niillä oli asukkaiden hyvinvointiin. Sen lisäksi kysyttiin, millaisia kehitysideoita asukkaille nousi poikkeusolojen aikaisesta toiminnasta. Teemahaastattelulla selvitettiin vammaisten subjektiivisia kokemuksia koronapandemian ajasta.

Tutkimukseen osallistuneet kokivat, että koronapandemian aiheuttamilla rajoitustoimilla oli vaikutusta heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa poikkeusolojen aikana. Osallistujat pitivät tärkeänä vammaisten oikeuksien ja tarpeiden parempaa huomioon ottamista tulevassa kriisisuunnittelussa- ja varautumisessa. Sen lisäksi tulee huomioida myös viranomaistahojen ja palveluntuottajien parempi vuorovaikutus ja kommunikointi noudatettavista rajoitustoimista pandemian hillitsemiseksi. Kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää tulevia varautumis- ja kriisisuunnitelmia päivitettäessä.

Covid-19 pandemian ja palveluntuottajien sekä henkilöstömitoituksen riittävyyden väliset yhteydet vaativat jatkossa lisää tutkimusta. On tärkeää tutkia myös koronapandemian ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Laajempi tarkastelu erityisesti vammaispalveluasumisen työntekijöiden näkökulmasta olisi tärkeää. Kulttuurierojen huomioiminen vammaisten henkilöiden kokemuksissa kansainvälisesti voisi antaa lisää perspektiiviä siihen, miten vammaispolitiikka toteutuu yhteiskunnallisella tasolla.