Osaamisen johtamisen nykytila asiantuntijaorganisaatiossa
Kuikka, Jasperi (2022)
Kuikka, Jasperi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816463
Tiivistelmä
Huld on teknologian asiantuntijatalo, jonka henkilökunnan osaaminen on yrityksen tärkein pääoma. Se mitä osataan ja miten tehokkaasti osaamista hyödynnetään, ratkaisee yrityksen menestymisen. Osaamisen johtamisella pyritään varmistamaan yrityksen kilpailukyky tulevaisuudessa. Tavoitteena oli selvittää Huldin osaamisen johtamisen nykytila ja sen keskeisimmät puutteet, jotta kehittämisessä osataan keskittyä oikeisiin asioihin. Painopiste oli yrityksen operatiivisen tason toiminnassa ja yritysjärjestelyt, strategiatyö sekä kannattavuuden tutkiminen rajattiin työn ulkopuolelle.
Tutkimuksessa hankittiin syvällinen ymmärrys Huldin osaamisen johtamisen nykytilasta tapaustutkimuksen keinoin, jossa alan kirjallisuuteen perehtymisen jälkeen aineistoa kerättiin ja analysoitiin sekä määrällisen, että laadullisen tutkimuksen avulla. Verkkokyselyllä selvitettiin yhdeltä neljästä osaamiskeskuksesta, miten osaamisen johtaminen koetaan Huldilla. Tuloksien perusteella muodostettiin teemat teemahaastatteluja varten, joissa selvitettiin tarkemmin, kuinka osaamisen johtamista toteutettiin ja miksi näin toimittiin. Teemahaastattelujen aineisto analysoitiin ja esitettyjä tuloksia verrattiin alan kirjallisuuteen.
Tutkimuksen tuloksena esitettiin Huldin osaamisen johtamisen nykytila. Toiminnan vahvuudet ja heikkoudet kuvattiin sanallisesti ja näiden perusteella muodostettiin kullekin organisaation osalle kehitysehdotukset, jotta tulokset saatiin suoraan yrityksen hyödynnettäväksi. Keskeisimmät kehityskohteet olivat seuraavien teemojen ympärillä: osaamisen monitahoisuuden ymmärtäminen, ryhmien toimintamallien kehittäminen, osaamisen kehittämisen vastuutahon tunnistaminen sekä osaamisen johtamisen toteuttamisen systemaattisuus ylimmältä johdolta aina yksittäiselle yksilölle saakka kulkevana prosessina.
Tuloksien mukaan Huldin osaamisen johtaminen on hyvällä tasolla ja se palvelee toimintaa, vaikka kehityskohteita tunnistettiinkin runsaasti. Jatkokehityksenä sama tutkimus kannattaisi toteuttaa myös muille Huldin organisaation osille ja pyrkiä ottamaan parhaat käytänteet käyttöön koko organisaation laajuisesti. Tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta samaa prosessia noudattaen on mahdollista muodostaa syvällinen ymmärrys osaamisen johtamisen tilasta muissakin asiantuntijaorganisaatioissa.
Tutkimuksessa hankittiin syvällinen ymmärrys Huldin osaamisen johtamisen nykytilasta tapaustutkimuksen keinoin, jossa alan kirjallisuuteen perehtymisen jälkeen aineistoa kerättiin ja analysoitiin sekä määrällisen, että laadullisen tutkimuksen avulla. Verkkokyselyllä selvitettiin yhdeltä neljästä osaamiskeskuksesta, miten osaamisen johtaminen koetaan Huldilla. Tuloksien perusteella muodostettiin teemat teemahaastatteluja varten, joissa selvitettiin tarkemmin, kuinka osaamisen johtamista toteutettiin ja miksi näin toimittiin. Teemahaastattelujen aineisto analysoitiin ja esitettyjä tuloksia verrattiin alan kirjallisuuteen.
Tutkimuksen tuloksena esitettiin Huldin osaamisen johtamisen nykytila. Toiminnan vahvuudet ja heikkoudet kuvattiin sanallisesti ja näiden perusteella muodostettiin kullekin organisaation osalle kehitysehdotukset, jotta tulokset saatiin suoraan yrityksen hyödynnettäväksi. Keskeisimmät kehityskohteet olivat seuraavien teemojen ympärillä: osaamisen monitahoisuuden ymmärtäminen, ryhmien toimintamallien kehittäminen, osaamisen kehittämisen vastuutahon tunnistaminen sekä osaamisen johtamisen toteuttamisen systemaattisuus ylimmältä johdolta aina yksittäiselle yksilölle saakka kulkevana prosessina.
Tuloksien mukaan Huldin osaamisen johtaminen on hyvällä tasolla ja se palvelee toimintaa, vaikka kehityskohteita tunnistettiinkin runsaasti. Jatkokehityksenä sama tutkimus kannattaisi toteuttaa myös muille Huldin organisaation osille ja pyrkiä ottamaan parhaat käytänteet käyttöön koko organisaation laajuisesti. Tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta samaa prosessia noudattaen on mahdollista muodostaa syvällinen ymmärrys osaamisen johtamisen tilasta muissakin asiantuntijaorganisaatioissa.
