Kirjallisuuskatsaus nuorten naisten (20-34-vuotiaat) työuupumuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä
Mattila, Anne; Välilä, Maija (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917208
Tiivistelmä
Työuupumus on tilastojen mukaan lisääntynyt viime vuosien aikana. Työuupumuksen oireita ovat krooninen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Tutkimuksissa on todettu työuupumuksen olevan yhteydessä muun muassa masennukseen. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on haasteet mielenterveydessä. Nuorten naisten työuupumus kehittyy hitaasti ja he kokevat avun saamisen vaikeaksi. Suurimpana riskinä työuupumuksen kehittymiselle on havaittavissa liian suuri työmäärä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa nuorten naisten (20–34-vuotiaat) kokemasta työuupumuksesta sekä siihen yhteydessä olevista tekijöistä sekä tukitoimien merkityksestä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin nuorten naisten (20–34-vuotiaat) kokemuksia työuupumuksesta ja työuupumuksen kehittymisen prosessista sekä tukitoimia työterveyshuollon ja esihenkilön näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka analysoitiin laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto valikoitui Finna, Cinahl ja Medic tietokannoista. Lisäksi tiedon hakua tehtiin manuaalisesti. Katsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin etsimällä vastauksia asetettuihin tutkimustehtäviin.
Tutkimustulosten mukaan työuupumus on kokemuksena hyvin monimuotoinen ja prosessina siitä on tunnistettu eri vaiheita. Työterveyshuollon ja esihenkilötyön rooli on tukea työntekijää ja auttaa työolojen muokkaamisessa.
Työuupumus kehittyy kuormittavan työn sekä työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksessa. Työuupumuksen tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä tutkimuksissa on kuvattu työntekijän sinnittelevän työssään pitkäänkin ja työuupumuksen myöntäminen voi aiheuttaa häpeän tunnetta. Toisaalta positiivisena havaintona on, että työuupumuksesta voidaan toipua nopeastikin, jos työn kuormittavuustekijät saadaan poistettua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa nuorten naisten (20–34-vuotiaat) kokemasta työuupumuksesta sekä siihen yhteydessä olevista tekijöistä sekä tukitoimien merkityksestä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin nuorten naisten (20–34-vuotiaat) kokemuksia työuupumuksesta ja työuupumuksen kehittymisen prosessista sekä tukitoimia työterveyshuollon ja esihenkilön näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka analysoitiin laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto valikoitui Finna, Cinahl ja Medic tietokannoista. Lisäksi tiedon hakua tehtiin manuaalisesti. Katsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin etsimällä vastauksia asetettuihin tutkimustehtäviin.
Tutkimustulosten mukaan työuupumus on kokemuksena hyvin monimuotoinen ja prosessina siitä on tunnistettu eri vaiheita. Työterveyshuollon ja esihenkilötyön rooli on tukea työntekijää ja auttaa työolojen muokkaamisessa.
Työuupumus kehittyy kuormittavan työn sekä työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksessa. Työuupumuksen tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä tutkimuksissa on kuvattu työntekijän sinnittelevän työssään pitkäänkin ja työuupumuksen myöntäminen voi aiheuttaa häpeän tunnetta. Toisaalta positiivisena havaintona on, että työuupumuksesta voidaan toipua nopeastikin, jos työn kuormittavuustekijät saadaan poistettua.