Työntekijäkokemuksen kehittäminen esihenkilötyön kautta OHG Tampere Oy:ssä
Kohtala, Laura (2022)
Kohtala, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090519876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090519876
Tiivistelmä
Tämä kehittämistyö käsittelee työntekijäkokemusta ja sen kehittämistä esihenkilötyön kautta OHG Tampere Oy:ssä. Toimeksiantajana oli kehittämistyön tekijän oma työpaikka. Tekijä oli keskustellut työnantajansa kanssa siitä, kuinka merkittävää työntekijäkokemukseen panostaminen oli työssä viihtymisen lisäämisen ja työntekijöiden vaihtuvuuden vähenemisen kannalta, mitkä oli työnantajalle tärkeitä kehittämistä vaativia aiheita. Kehittämistyön näkökulmaksi valittiin esihenkilötyö, sillä tutkimusten mukaan työntekijäkokemukseen pystyy vaikuttamaan eniten esihenkilötyön kautta.
Kehittämistyön tutkimusmenetelmiksi valittiin kysely ja työpaja. Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää työntekijäkokemuksen nykytila kyselyn avulla ja pohtia kyselyn tuloksissa ilmenneisiin epäkohtiin kehitysehdotuksia työpajassa. Kyselyn kohderyhmänä olivat työntekijät, jotka eivät toimineet esihenkilöasemassa. Työpajan kohderyhmänä oli OHG Tampere Oy:n johtoryhmä. Kehittämistyön tavoitteena oli löytää esihenkilötyöhön kehitysehdotuksia ja työkaluja, joiden avulla työntekijäkokemusta voidaan kehittää OHG Tampere Oy:ssä.
Kehittämistyön tutkimusosiossa työntekijäkokemus jaettiin viiteen eri teemaan: työnhaku ja työnantajan houkuttelevuus, perehdyttäminen, työkulttuuri, oma osaaminen ja kehittyminen sekä esihenkilötyö. Kyselyn tulosten perusteella eniten kehitystä kaipaavat aiheet teemojen sisällä olivat työnantajakuva, perehdyttäminen kokonaisuudessa, työilmapiiri, vapaa-ajan ja työajan tasapaino ja työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen. Esihenkilötyössä eniten kehitystä kaivattiin palautteen antamisessa, luottamuksessa ja aidon kiinnostuksen näyttämisessä. Kehittämisehdotuksiksi nousivat muun muassa työnantajakuvan kehittäminen ja työnantajalupauksen määritteleminen, kokonaisvaltaisen perehdyttämisprosessin laatiminen, kommunikoinnin ja viestimisen parantaminen erinäisin keinoin, yhdessä tekemisen lisääminen ja esihenkilöiden valmentaminen.
Kehittämistyö koetaan merkityksellisenä toimeksiantajalleen, sillä kuten työn teorian kautta käy ilmi, työntekijäkokemukseen panostaminen koetaan selkeänä kilpailuetuna työmarkkinoilla ja sillä on tutkitusti suora vaikutus työn suoritukseen, tavoitteisiin pääsemiseen ja tärkeimpänä työntekijöiden työssä viihtymiseen.
Kehittämistyön tutkimusmenetelmiksi valittiin kysely ja työpaja. Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää työntekijäkokemuksen nykytila kyselyn avulla ja pohtia kyselyn tuloksissa ilmenneisiin epäkohtiin kehitysehdotuksia työpajassa. Kyselyn kohderyhmänä olivat työntekijät, jotka eivät toimineet esihenkilöasemassa. Työpajan kohderyhmänä oli OHG Tampere Oy:n johtoryhmä. Kehittämistyön tavoitteena oli löytää esihenkilötyöhön kehitysehdotuksia ja työkaluja, joiden avulla työntekijäkokemusta voidaan kehittää OHG Tampere Oy:ssä.
Kehittämistyön tutkimusosiossa työntekijäkokemus jaettiin viiteen eri teemaan: työnhaku ja työnantajan houkuttelevuus, perehdyttäminen, työkulttuuri, oma osaaminen ja kehittyminen sekä esihenkilötyö. Kyselyn tulosten perusteella eniten kehitystä kaipaavat aiheet teemojen sisällä olivat työnantajakuva, perehdyttäminen kokonaisuudessa, työilmapiiri, vapaa-ajan ja työajan tasapaino ja työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen. Esihenkilötyössä eniten kehitystä kaivattiin palautteen antamisessa, luottamuksessa ja aidon kiinnostuksen näyttämisessä. Kehittämisehdotuksiksi nousivat muun muassa työnantajakuvan kehittäminen ja työnantajalupauksen määritteleminen, kokonaisvaltaisen perehdyttämisprosessin laatiminen, kommunikoinnin ja viestimisen parantaminen erinäisin keinoin, yhdessä tekemisen lisääminen ja esihenkilöiden valmentaminen.
Kehittämistyö koetaan merkityksellisenä toimeksiantajalleen, sillä kuten työn teorian kautta käy ilmi, työntekijäkokemukseen panostaminen koetaan selkeänä kilpailuetuna työmarkkinoilla ja sillä on tutkitusti suora vaikutus työn suoritukseen, tavoitteisiin pääsemiseen ja tärkeimpänä työntekijöiden työssä viihtymiseen.
