Seniorineuvolatoiminnan vaikuttavuuden arviointi Sipoossa
Kuningas, Emmi; Heinonen, Inka (2014)
Kuningas, Emmi
Heinonen, Inka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208675
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää seniorineuvolan vaikuttavuutta Sipoossa. Opinnäytetyö vastaa kysymyksiin miten vaikuttavaa seniorineuvola toiminta on, millä tavoilla yli 65-vuotiaiden omaishoitajien terveydentilaa ja toimintakyvyn säilyttämistä kartoitettiin seniorineuvolan terveystapaamisissa, sekä miten omaishoitajien toimintakykyä ja terveyttä tuettiin terveystapaamisissa.
Seniorineuvolan toiminta on ennaltaehkäisevää ja voimavaralähtöistä ikääntyneille suunnattua etsivää toimintaa. Ennaltaehkäisylle on lainsäädännöllinen tausta. Vuonna 2013 voimaan astuneen vanhustenpalvelulain momentin 12§ mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluita. Kunnan on edistettävä ikääntyvän väestön terveyttä ennaltaehkäisevillä palveluilla vielä työelämästä poistumisen jälkeen. Seniorineuvolan toimintaan kuuluvat terveystapaamiset ja ryhmätapaamiset. Terveystapaaminen koostuu asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn kartoituksesta ja tukemisesta. Asiakkaan voimavaroja tuettiin ja toimintakykyä heikentäviin tekijöihin etsittiin keinoja puuttua. Ryhmätapaamiset olivat avoimia kaikille ja niissä annettiin terveysneuvontaa tietyistä aihepiireistä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Sipoon seniorineuvolan pilotoinnissa keväällä 2013 pitämällä terveystapaamisia omaishoitajille sekä kolme kaikille avointa ryhmäohjausta. Pilotoinnin kohderyhmäksi valittiin ennalta tiedetty riskiryhmä, omaishoitajat. Tässä opinnäytetyössä aineistona käytettiin terveydenhoitajan terveystapaamisissa täyttämiä lomakkeita(n=20) sekä asiakkaiden täyttämiä palautelomakkeita terveystapaamisista(n=20). Myös ryhmänohjausten vaikuttavuutta arvioitiin asiakkaiden palautteiden(n=35) perusteella.
Ennaltaehkäiseväntyön varsinaiset terveyshyödyt syntyvät pitkän ajan kuluessa. Elintapaohjaus ja voimavarojen vahvistaminen auttavat ikääntyvän elämän tulevia vuosia olemaan laadukkaita. Opinnäytetyön tuloksia viitekehykseen verratessa voidaan todeta seniorineuvolassa annetun ohjauksen ja neuvonnan vaikuttavuus. Välittömiä vaikutuksia olivat terveystapaamisessa asiakkaalle annettu tuki, näyttöön perustuvat ohjaukset, sekä asiakkaan ohjaaminen jatkotutkimuksiin. Tulokset kertovat että omaishoitajilla oli paljon uniongelmia, kohonnutta verenpainetta, puutteita ravitsemustilassa ja tarve keskustella omista asioista. Myös tetanusrokotteen tehosteen tarve oli suuri. Omaishoitajat kokivat hyötyneensä terveystapaamisista ja pitivät niitä tarpeellisina. Omaishoitajien psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tuettiin. Tarpeen mukaan omaishoitajat ohjattiin eteenpäin hoitoon, mikäli esimerkiksi verenpaine oli korkea. Tulosten perusteella terveystapaamiset olivat vaikuttavia. Terveystapaamisista annettujen palautteiden mukaan myös omaishoitajat kokivat hyötyneensä terveystapaamisista ja pitivät niitä tarpeellisina.
Ryhmätapaamisten osallistuja määrät vaihtelivat 17 ja 20 osallistujan välillä. Ryhmätapaamisten palautteiden perusteella osallistujat saivat uutta ja hyödynnettävää tietoa ryhmänohjausten luennoista. Suuri osa osallistujista suosittelisi ryhmänohjausta myös ystävälleen.
Seniorineuvolan toimintaa on jatkettu Sipoossa pilotointijakson jälkeen. Opinnäytetyön perusteella seniorineuvolapalvelu on tarpeellista ja toivottua Sipoon kunnassa. Ennaltaehkäisevänä palveluna toiminnan vaikuttavuutta kannattaa arvioida myös pidemmän ajan kuluttua. Tulevaisuudessa seniorineuvolan ja muiden palvelujen välistä yhteistyötä kannattaa selkiyttää. Seniorineuvolasta hyötyvät kaikki ikääntyvät ja seniorineuvola tuo mahdollisuuden tavoittaa suuren osan ikääntyneestä väestöstä.
Seniorineuvolan toiminta on ennaltaehkäisevää ja voimavaralähtöistä ikääntyneille suunnattua etsivää toimintaa. Ennaltaehkäisylle on lainsäädännöllinen tausta. Vuonna 2013 voimaan astuneen vanhustenpalvelulain momentin 12§ mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluita. Kunnan on edistettävä ikääntyvän väestön terveyttä ennaltaehkäisevillä palveluilla vielä työelämästä poistumisen jälkeen. Seniorineuvolan toimintaan kuuluvat terveystapaamiset ja ryhmätapaamiset. Terveystapaaminen koostuu asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn kartoituksesta ja tukemisesta. Asiakkaan voimavaroja tuettiin ja toimintakykyä heikentäviin tekijöihin etsittiin keinoja puuttua. Ryhmätapaamiset olivat avoimia kaikille ja niissä annettiin terveysneuvontaa tietyistä aihepiireistä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Sipoon seniorineuvolan pilotoinnissa keväällä 2013 pitämällä terveystapaamisia omaishoitajille sekä kolme kaikille avointa ryhmäohjausta. Pilotoinnin kohderyhmäksi valittiin ennalta tiedetty riskiryhmä, omaishoitajat. Tässä opinnäytetyössä aineistona käytettiin terveydenhoitajan terveystapaamisissa täyttämiä lomakkeita(n=20) sekä asiakkaiden täyttämiä palautelomakkeita terveystapaamisista(n=20). Myös ryhmänohjausten vaikuttavuutta arvioitiin asiakkaiden palautteiden(n=35) perusteella.
Ennaltaehkäiseväntyön varsinaiset terveyshyödyt syntyvät pitkän ajan kuluessa. Elintapaohjaus ja voimavarojen vahvistaminen auttavat ikääntyvän elämän tulevia vuosia olemaan laadukkaita. Opinnäytetyön tuloksia viitekehykseen verratessa voidaan todeta seniorineuvolassa annetun ohjauksen ja neuvonnan vaikuttavuus. Välittömiä vaikutuksia olivat terveystapaamisessa asiakkaalle annettu tuki, näyttöön perustuvat ohjaukset, sekä asiakkaan ohjaaminen jatkotutkimuksiin. Tulokset kertovat että omaishoitajilla oli paljon uniongelmia, kohonnutta verenpainetta, puutteita ravitsemustilassa ja tarve keskustella omista asioista. Myös tetanusrokotteen tehosteen tarve oli suuri. Omaishoitajat kokivat hyötyneensä terveystapaamisista ja pitivät niitä tarpeellisina. Omaishoitajien psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tuettiin. Tarpeen mukaan omaishoitajat ohjattiin eteenpäin hoitoon, mikäli esimerkiksi verenpaine oli korkea. Tulosten perusteella terveystapaamiset olivat vaikuttavia. Terveystapaamisista annettujen palautteiden mukaan myös omaishoitajat kokivat hyötyneensä terveystapaamisista ja pitivät niitä tarpeellisina.
Ryhmätapaamisten osallistuja määrät vaihtelivat 17 ja 20 osallistujan välillä. Ryhmätapaamisten palautteiden perusteella osallistujat saivat uutta ja hyödynnettävää tietoa ryhmänohjausten luennoista. Suuri osa osallistujista suosittelisi ryhmänohjausta myös ystävälleen.
Seniorineuvolan toimintaa on jatkettu Sipoossa pilotointijakson jälkeen. Opinnäytetyön perusteella seniorineuvolapalvelu on tarpeellista ja toivottua Sipoon kunnassa. Ennaltaehkäisevänä palveluna toiminnan vaikuttavuutta kannattaa arvioida myös pidemmän ajan kuluttua. Tulevaisuudessa seniorineuvolan ja muiden palvelujen välistä yhteistyötä kannattaa selkiyttää. Seniorineuvolasta hyötyvät kaikki ikääntyvät ja seniorineuvola tuo mahdollisuuden tavoittaa suuren osan ikääntyneestä väestöstä.