Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Kilpatason naisjalkapalloilijoiden ACL-rekonstruktion jälkeinen kuntoutuminen

Tattari, Saana (2022)

 
Avaa tiedosto
Opinnaytetyo_Tattari_Saana.pdf (550.0Kt)
Lataukset: 


Tattari, Saana
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090719966
Tiivistelmä
Polven eturistiside (ACL) vammat ovat yleisin polvivamma. Vamma syntyy yleensä nopeita suunnanmuutoksia vaativissa lajeissa, kuten jalkapallossa. ACL-vammat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, johtuen naisten lihasvoiman puutteesta ja hallinnasta, erilaisesta anatomiasta sekä hormonitoiminnasta. Repeytynyt
ACL kilpatason urheilijoilla korjataan lähes poikkeuksetta leikkauksella, jossa vaurioitunut eturistiside korvataan siirteellä. Toisena kuntoutumismuotona on konservatiivinen hoito, mutta opinnäytetyö keskittyy operatiivisesti hoidettuun kuntoutumiseen. Leikkaushoidon jälkeen lajiin paluu tapahtuu aikaisintaan kuuden
kuukauden kuluttua. Kuntoutusprosessissa edetään progressiivisesti urheilijan ehdoilla. Fysioterapian keinoin mahdollistetaan progressiivisuus, kuntoutumisen arviointi sekä lajiin palaaminen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää optimaalisin kuntoutumispolku kilpatason naisjalkapalloilijoille ACL-rekonstruktion jälkeen sekä kartuttaa nykyisiä kuntoutumismuotoja rekonstruktion jälkeen. Opinnäytetyö
toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haun tuloksena oli viisi tutkimusta, jotka analysoitiin ja raportoitiin opinnäytetyöhön.
Tutkimuksista saatujen tulosten mukaan rekonstruktion jälkeinen kuntoutuminen on kokonaisvaltainen
prosessi, jossa urheilija tulee ottaa huomioon psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena. Kuntoutumisen kestolla ei todettu olevan vaikutusta lajiin palaamiseen, kun taas urheiluun tähtäävällä harjoittelulla saatiin
merkittäviä tuloksia lajiin palaamisen kannalta sekä vammaa edeltävälle tasolle palaamiselle. Myös progressiivisuudella ja optimaalisella kuormituksella oli saatu positiivisia vaikutuksia. Urheilijan motivaatio, päättäväisyys sekä realististen tavoitteiden asettaminen auttoivat kuntoutumisprosessin etenemisessä. Tukijoukoilla todettiin olevan suuri merkitys urheilijan lajiin palaamisen kannalta, sillä urheilija pystyi
kommunikoimaan valmentajien, joukkuekavereiden sekä perheen kanssa ja näin ollen sai tukea sekä kannustusta muilta.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste